On tietysti selvää, että omakotitalon tavaroita ei saa mahtumaan kaupunkikaksioon, mutta hyvällä suunnittelulla ja järkeistämisellä säilytystilaa saadaan pieneenkin asuntoon hämmästyttävän paljon.
– Alkajaisiksi kehottaisin tarkastelemaan koko omaisuutta kriittisesti ja miettimään, mitkä tavarat ovat itselle todella tarpeellisia ja tuottavat iloa, painottaa sisustussuunnittelija AMK Elina Pöyhtäri.
– Perkauksen jälkeen mietitään sitten lopuille säilytys.
Ammattilaisen neuvoon kannattaa luottaa. Jos jotakin vaatetta tai tavaraa ei ole pariin vuoteen tarvinnut – tai edes muistanut sen olemassaoloa – on sen aika jatkaa matkaansa ja lähteä ilahduttamaan jotakuta muuta. Yksi hyvä neuvo on sekin, että uutta ostaessaan pitäisi sen tieltä saada jotain vanhaa pois.
Vaikka kuinka tiukasti karsisi, jää aina runsaanpuoleisesti tavaraa, joka on hyvä saada pois näkyvistä. Näin kodissa säilyy siisti, hyvä tunnelma ja tavarat löytyvät tarvittaessa helposti.
Ensimmäiseksi kannattaakin katsastaa asunnossa olevat kiinteät komerot ja vaatehuone. Niihin saadaan järjestys ja tolkku – sekä reippaasti lisää säilytystilaa – erilaisilla koritelineillä ja riippukiskoihin koottavilla hyllyjärjestelmillä. Markkinoilla on useita erilaisia ja niistä jokainen saa koottua makuunsa ja kukkarolleen sopivan ratkaisun.
Normaali 60 senttiä syvä kaappi on useimmiten vaatesäilytykseen liiankin syvä. Niihin muodostuu helposti peräkkäin olevia vaatekasoja ja takarivissä olevat tavarat hautautuvat ”unohduksen kammioon”. Korivaunuilla tämä on estettävissä, koska vaatteet ovat selkeästi esillä.
Kenkien säilytys on usein ongelma. Sen voi ratkaista joko seinälle asennettavalla kenkätelineellä tai kenkäkaapilla, jotka ovat erittäin kapeita syvyyssuunnassa. Myös erilaiset valmiit lokerikot sopivat hommaan hyvin.
Keittiöstä apu vaatesäilytykseen
– Seuraavaksi kannattaa siirtää katse katonrajaan, neuvoo Elina Pöyhtäri.
– Usein esimerkiksi ovien päälle tai katonrajaan voi asentaa hyllyjä tai matalia kaappeja eivätkä ne silloin vie lattiatilaa.
Korkealla voi vallan mainiosti säilyttää harvemmin tarvittavia tavaroita.
Koska peruskomero on yleensä liian syvä vaatesäilytykseen, voi lisää komerotilaa rakentaa esimerkiksi kirjahyllyistä tai keittiön seinälle tarkoitetuista yläkaapeista. Ne ovat yleensä 30-35 senttiä syviä ja näin säästyy lattiatilaa. Erilaisilla ovilla ja vetimillä kaappien alkuperäinen käyttötarkoitus hämärtyy näppärästi.
Kirjojen säilytyksestäkin voi helposti nipistää lisää tilaa muuhun käyttöön. Vakiosyvyys hyllyissä on kolmisenkymmentä senttiä, kun alle kaksikymmentäkin useimmiten riittäisi. Joitakin malleja löytyy valmiina, mutta toki kirjahyllyn voi myös rakentaa itse tai teettää mittatilaustyönä.
Sängyn alla on tilaa neliökaupalla
Sängyn alla on monta neliötä hyvää säilytystilaa, joka vain odottaa käyttöönottoa. Mataliin muovi- tai puulaatikoihin voi asentaa kalustepyörät, jolloin laatikko on helposti vedettävissä esiin. Toisaalta koko sängyn voi itse rakentaa matalien kaappien tai laatikostojen päälle.
Jo aiemmin mainituista keittiön seinäkaapeista voi tuunata vaikkapa seinustapenkin tai leveähkön istuimen esimerkiksi eteiseen.
Kaunis vanha arkku voi toimittaa sohvapöydän virkaa ja toimia samalla vaikka liinavaatevarastona. Erilaiset lipastot ja matalat kaapistot ovat usein korkeaa komeroa parempia ratkaisuja säilytykseen. Laatikot saa kokonaan auki, lipaston päällä on sopivalla korkeudella laskutilaa ja kuitenkin tilan tuntu kodissa säilyy.
Vuoteen voi myös päiväksi nostaa kokonaan pois tieltä. Maailmalta ja elokuvista tutut seinäkalusteet rantautuivat viimein meillekin muutama vuosi sitten. Nyt myös Suomesta saa näitä huippukäteviä seinälle tai hyllyn sisään nostettavia sänkyjä. Joissakin malleissa on lisäksi integroituna ruokapöytä tai toimistopiste.