Pitkä, kylmä ja pimeä syksy ja talvi koettelevat pihaa. Kasvien talvehtimista voi edesauttaa pienillä valmisteluilla, jotka helpottavat puutarhanhoitoa vielä myös kevään koittaessa.
Syksyn valmistelevat toimenpiteet, joilla helpotetaan pihan selviytymistä talven pimeydestä ja pakkasista, riippuvat ennen kaikkea siitä, mitä kasvillisuutta pihalla on käytetty.
Eräät monivuotiset pihakasvit, kuten esimerkiksi perennat, kestävät hyvin talvea.
– Perennoilla ei ilmoiteta niin sanottua menestymisvyöhykettä. Hyvin talvea kestää esimerkiksi verikurjenpolvi. Puiden ja pensaiden kohdalla nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että hyvin talvenkestäviä ovat ne lajit ja lajikkeet joiden ilmoitettu menestymisevyöhyke on suuri, esimerkiksi IV-V, kertoo puutarhatalouden osaamisalan lehtori Mikko Petäjäniemi Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Syksyllä esimerkiksi perennoista kannattaa kuitenkin jo poistaa kuolleet, maanpäälliset osat ja joillekin talvenaroille lajeille voi lisäksi levittää talvensuojan vaikkapa kuorikatteesta ja havuista.
– Esimerkiksi ruusut ja kärhöt on syytä suojata talvella. Perennojen kuolleet osat voidaan poistaa myös vasta keväällä mutta työ on helpompaa näin syksyllä.
Hallanarat kasvit, kuten esimerkiksi ruusut, voidaan suojata oksilla, lehdillä tai harsolla, mutta erityisen talvenarat kasvit on hyvä siirtää suosiolla ruukuissa vaikka kellariin talveksi.
– Talvetettavat kasvit voidaan siirtää myös esimerkiksi eteiseen mutta paikka ei saa olla liian lämmin eikä valoisa, jotta kasvit eivät lähtisi ennenaikaisesti kasvuun, Petäjäniemi muistuttaa.
Nurmikko talviteloille
Talvella märkyys, kylmyys ja valon vähyys koettelevat nurmikkoa.
– Nurmen talvehtimista voidaan tukea säätämällä leikkurin leikkuukorkeutta viimeisillä leikkuukerroilla hieman normaalia korkeammaksi, suosittelee Petäjäniemi.
Nurmikkoa ei kannata leikata syksyä varten alle viiden sentin mittaiseksi, koska vähän pidempänä se voi helpommin hyödyntää vähenevän valon. Samalla nurmikon vastustuskyky rikkaruohoja ja sammalta vastaan on parempi.
– Myös lehdet tulee poistaa nurmialueilta ennen lumen tuloa.
Kun lehdet putoavat, ne on hyvä haravoida pois säännöllisesti. Nurmikolle jäävät lehdet estävät valon pääsyn ja edistävät sammaleen muodostumista. Syksyllä ei kannata kuitenkaan käyttää enää perinteisiä nurmikkolannoitteita, koska niiden typpi saa nurmikon kasvamaan nopeammin ja altistaa sen pakkaselle.
Alkusyksystä kannattaa muutenkin lannoittaa maltillisesti.
– Syyslannoitteissa ei ole typpeä tai sitä on vähemmän. Syksyllä kasvien pitää valmistautua talveen ja siksi niiden kasvu pyritään pysäyttämään. Kasvien on ehdittävä siirtää niiden lehtiin ja muihin vehreisiin osiin varastoituneet ravinteet talteen. Syksyllä lannoitteet huuhtoutuvat pois runsaan kosteuden mukana helposti. Syyslannoitus kannattaa siis tehdä hillitysti ja kannattaa harkita tarvitseeko sitä tehdä joka vuosi ollenkaan, Petäjäniemi toteaa.
Suojaa puille ja pensaille
Syksy on hyvää aikaa pensasaitoja ja havukasvien leikkaukseen. Pensasaita tulisi leikata vasta sen jälkeen, kun lehdet ovat pudonneet, jolloin ravinteet ovat ehtineet siirtyä lehdistä takaisin pensaan käyttöön. Lehdettömät pensaat on helppo leikata ja leikkauksen voikin tehdä lehtien putoamisen jälkeen melkein milloin vain. Ennen leikkausta kannattaa selvittää, mikä leikkaustapa sopii millekin pensaalle parhaiten.
– Puiden ja pensaiden kohdalla on hyvä muistaa, että niille tehtävät leikkaukset syksyllä on syytä tehdä hillitysti, Petäjäniemi muistuttaa.
Syksyllä leikkaushaavat eivät ehdi umpeutua ja jos ne ovat suuria, on olemassa se riski, että sienitaudit pääsevät itämään haavassa.
– Erityisesti hedelmäpuut tulee suojata jyrsijöitä vastaan kanaverkolla ja/tai rungonsuojalla. Pensaat ja varsinkin nuorten hedelmäpuiden rungot kannattaakin suojata jo syksyllä eläinten ja pakkasen varalta, toteaa Petäjäniemi.
– Puutarhamyymälöissä myydään rungonsuojia, karkottimia ja erilaisia verkkoja tuhoeläimiä vastaan. Varmin tapa suojata pensas jyrsijöiltä ovat erilaiset verkkoratkaisut. Ja pakkasta vastaan paras suoja on riittävä lumipeite.
Talvella lunta voidaan poistaa tai talloa puiden tyveltä, jotta jyrsijät eivät pääsisi tekemään tuhojaan hangen päältä. Jos nurmialueelle on päässyt tiivistymään lunta talven aikana, niin kevättalvella tiivistynyt lumi ja jää voidaan rikkoa talvipoltteen ehkäisemiseksi.
Syksylläkin voi istuttaa
Aivan kaikkia istutustöitä ei tarvitse lykätä kevääseen. Tietyt kasvit voi tai jopa kannattaa istuttaa jo syksyllä ennen kuin maa on jäätynyt.
– Syyssipulit istutetaan syksyllä. Esimerkiksi tulppaani tarvitsee kylmän kauden kukkiakseen näyttävästi ensi keväänä. Sipulit tulee istuttaa riittävän myöhään siten, että ne eivät lähde kasvamaan mutta istutus on tehtävä ennen kuin maa on jäässä, kertoo Petäjäniemi.
Syksy on hyvää istutusaikaa myös esimerkiksi perennoille. Syksyllä on istutuksia varten ylipäätään runsaasti kaivattua kosteutta, mutta haasteena on se, että istutettavat kasvit eivät ehdi juurtua kunnolla ennen talvea. Siten esimerkiksi puita istutettaessa niiden tuennasta on erityisesti huolehdittava.
Niin ikään joidenkin istutusten paikkaa voi vaihtaa vielä alkusyksystä, mutta on muistettava, että kasvi ei ehdi juurtua ennen talvea.
– Siirtäminen myös aiheuttaa kasville stressiä siten, että sen talvehtiminen voi vaarantua. Puuvartiset kasvit kannattaa siirtää keväällä, mutta perennat kuten kuunliljat voi – ja kannattaa – siirtää syksyllä, huomauttaa Petäjäniemi.
Puutarhajäte kompostiin tai kaatopaikalle
Syksyn haravoinnista ja pensaiden leikkaamisesta kerääntyy paljon puutarhajätettä, jolle on keksittävä paikka. Haravoinnista kertyneille lehdille paras paikka on kompostori, ja silputtuja lehtiä voi käyttää myös syyslannoitteena istutuksille.
Suurella tontilla asuva voi kompostoida puutarhajätteen helposti myös omalla tontillaan, mutta on muistettava että kompostia ei saa sijoittaa liian lähelle naapurin rajaa. Mikäli kompostoria ei löydy omasta takaa, eikä oksia ja lehtiä pääse hyödyntämään millään muulla tavalla, ne voi toimittaa kotikunnan puutarhajätteen vastaanottopisteeseen.
– Kaatopaikat ottavat vastaan puutarhajätettä edullisesti ja ne järjestävät usein myös ilmaisia päiviä puutarhajätteen vastaanottamiselle. Omenoita ei saa kompostoida vaan ne tulisi polttaa, jotta niissä mahdollisesti oleva muumiotauti ei pääsisi leviämään, muistuttaa Petäjäniemi.
Lähteet: viihtyisapiha.fi, suomela.fi