Kuva: Antti Kekola

Kunnan vuokratontille ei aina kelpaa kuka tahansa rakentamaan. Karsintakriteerit ovat kunnasta riippuen usein värikkäitä ja vaihtelevia jo ennen varsinaiseen arvontaan osallistumista. 

Suomessa kunnat luovuttavat yksityisille omakotirakentajille tontteja yleensä vuokraamalla. Silloin tällöin tarjolla on myös ostotontteja. Vuokrattavat tonttimaat ovatkin suosittuja lähinnä niiden edullisten aloituskustannusten vuoksi ja niinpä yleensä kerran tai kaksi vuodessa järjestettävät tonttiarpajaiset ovat suuria tunteita nostattavia tapahtumia. Useassa kunnassa eri puolilla Suomea on käytössä järjestelmä, jossa halukkaat tontin ostajat ja vuokraajat asetetaan paremmuusjärjestykseen pisteytyksen avulla ja vasta tiettyjen kriteerien täytyttyä on mahdollista osallistua varsinaiseen arvontaan. Pisteitä saa muun muassa sopivasta perhekoosta ja riittävistä vuosituloista. Kriteerit on pyritty asettamaan niin, että ne auttavat toteuttamaan kunnan omia asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. Yleisesti ottaen pienemmät kunnat ovat huomattavasti tasapuolisempia ja joustavampia tonttien myymisen ja vuokraamisen suhteen.

Pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla pidetään kiinni paikallisuudesta

Esimerkiksi Helsingissä tonttihaku omaehtoista rakentamista varten järjestetään tonttitilanteesta riippuen noin joka toinen vuosi, jolloin hakuun tulee yleensä noin 50-100 tonttia. Omakotitalotonttien luovutusperusteet vahvistetaan erikseen ennen kunkin tonttihaun aloittamista. Marraskuussa 2015 päättyneessä tonttiarvonnassa oli jaossa yhteensä 59 tonttia Patolassa, Torpparinmäessä, Pihlajamäessä, Tapaninkylässä, Suutarilassa, Puistolassa ja Mellunkylässä.

Hakukriteereiksi oli asetettu helsinkiläisyyden lisäksi yksi alle 16-vuotias lapsi, tosin myös liitteeksi laitettu raskaustodistus ajoi saman asian. Vuokraajien valinta suoritettiin ehdot täyttävien hakijoiden kesken arpomalla. Tontinvarausjärjestys määräytyi esikarsinnasta selvinneiden kesken suoritetussa arvonnassa saadun sijaluvun mukaan. Espoossa omatoimiseen rakentamiseen tarkoitetut omakotitontit ilmoitetaan luovutettavan arvontaan perustuvalla hakumenettelyllä, joka järjestetään pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Espoossa tonttipolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi onkin asetettu kuntalaisten oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Niinpä arvonnassa ovat etusijalla nimenomaan espoolaiset hakijat (hakuvuonna 1.1. lähtien kirjoilla Espoossa). Nämä hakijat luokitellaan ensimmäiseen arvontaryhmään ja ulkopaikkakuntalaiset hakijat toiseen arvontaryhmään. Ensimmäiseen tontinvalintatilaisuuteen kutsutaan noin sata parhaan arvontanumeron saanutta hakijaa. Tontinvalintatilaisuudessa hakijat pääsevät varaamaan haluamansa tontin arvontanumeron osoittamassa järjestyksessä. Tonttia tai tonttiosuutta ei luovuteta henkilölle, joka itse tai jonka avio-/avopuoliso on saanut edellisen 15 vuoden aikana tontin tai tonttiosuuden.

Arpomatta jääneet tontit siirtyvät jatkuvaan tonttihakuun. Esimerkiksi syksyn 2015 omakotitonttihausta vapaaksi jääneet tontit tulivat jatkuvaan hakuun maaliskuussa 2016 ja perinteisestä omakotitonttihausta poiketen jatkuvassa haussa espoolaiset hakijat eivät ole etusijalla. Myöskään aikaisemmin kaupungilta saatu tontti ei ole enää tässä vaiheessa este tontin luovuttamiselle, mikäli rakentamisvelvoite on aikanaan täytetty. Vantaalla hakijat pisteytetään kuvan mukaisesti. Vantaan kaupunki arvostaa sekä paikkakuntalaisuutta, että Vantaalla vietettyjen vuosien määrää.

Vantaan kaupunki muistuttaa, että lapsilukuun huomioidaan myös adoption vireilläolosta kertova todistus.

Vantaan tonttihaun pisteytys
Pientalotonttien hakijoiden pisteytys 2015

_{Huom. Paritalotontin hakijoiden pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella.
Pisteitä laskettaessa huomioidaan myös adoptioviranomaisen todistus adoption vireilläolosta
*) Yhteishuoltajuudesta, jossa lapset asuvat puoliksi molempien vanhempien luona, on esitettävä luotettava todistus.}

Tampereen kaupunki järjestää omakotitonttien tonttihaun vuosittain 1-2 kertaa. Pääosin omakotitonttien saajat valitaan arpomalla, mutta sitä ennen suoritettavan talonrakentajien esikarsinnan hakukriteerit ovat melko moninaiset. Pääasiassa Tampereen kaupunki tarjoaa vuokratontteja, joita haettaessa tulee hakemuksen kolmen osion yhteenlasketun pistemäärän olla 63 pistettä tai enemmän. Pisteytys koskien lapsilukua, tamperelaisuutta ja vuosituloja on esitelty alla:

Pisteytysohjeet Tampereen tonttiarvonnassa.
HAKEMUSTEN PISTEYTYS:
Kohta 1A ja 1B, tamperelaisuus
Puolisolla tarkoitetaan hakijan kanssa samassa osoitteessa kirjoilla olevaa avio- tai avopuolisoa.
Mikäli hakijan ja hänen samassa osoitteessa kirjoilla oleva avo- tai avopuolisonsa kotikunta on ollut yhtäjaksoisesti ja on edelleen Tampere:

Kohdasta 1 Tamperelaisuus saa kuitenkin enintään 40 pistettä.

Kohta 2 Lapset
Hakijan kanssa samassa osoitteessa pysyvästi asuvat lapset.
Hakuvuonna syntyneeksi lasketaan myös lapsi, josta on esitetty viimeistään hakuaikana päivätty raskaustodistus

Hakuvuonna syntyneeksi lasketaan myös lapsi, josta on esitetty viimeistään hakuaikana päivätty raskaustodistus.
Kohdasta 2 Lapset saa enintään 40 pistettä.

Kohta 3 Vuositulot (puhdas ansiotulo ja pääomatulo yhteensä)
(kahden viimeisen tai sitä edellisen vuoden vahvistetusta verotuksesta (v.2012 tai 2013).
Hakuvuoden verotusta ei ole vielä vahvistettu. Molemmilta puolisoilta katsotaan saman vuoden verotustiedot.

Kohdasta 3 Vuositulot saa enintään 40 pistettä.

Esimerkiksi vuonna 2010 Tampereelle töiden perässä muuttanut lapseton ja keskituloinen pariskunta ei pääse osallistumaan Tampereen tonttiarvontaan, sillä pisteet jäävät hieman alle vaaditun tason.

– Pisteytys perustuu aiemmin käytettyyn tarveharkintamenettelyyn. Karkeasti voisi sanoa, että ennen pisteytystä ainoastaan tamperelaisilla, keskituloisilla lapsiperheillä oli mahdollisuus tontin saantiin. Tarveharkinta haluttiin kuitenkin säilyttää pisteytyksen pohjalla ja siksi pisteitä kertyy helpoiten, jos on lapsia, Tampereen kaupungin apulaistonttipäällikkö Aila Taura avaa käytännön taustaa.

– Viime syksynä meillä oli ensimmäistä kertaa tarjolla kiinteällä hinnalla myytäviä tontteja, joiden arvontaan saattoi osallistua ilman pisterajoja. Viime vuosina meillä on ollut haettavana myös tontteja, mitkä on myyty tarjousten perusteella ja tarjouksia on voinut jättää kuka tahansa omatoiminen rakentaja, Taura lisää.

Ensin lapset, sitten vasta tonttiarvontaan

Turussa tonteista 25 prosenttia on varattu lapsiperheille siten, että tonttia hakevan talouteen pitää kuulua viimeisenä hakupäivänä vähintään yksi korkeintaan 12-vuotias lapsi, eikä perhe tai kukaan sen jäsenistä ole saanut kaupungilta tonttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oulussa vuokratonttien (2/3 tonteista) lapsiperhekiintiö on 70 prosenttia, mutta lapsia (tai omaishoidettavia) tulee olla vähintään kaksi. Lapsettomilla tai vasta rakentamisen jälkeen lasten hankkimista kaavailevien mahdollisuudet ovat siis näissä tonttijaoissa huomattavasti heikommat.

Kevään 2016 tonttikierroksella Turun kaupunki myy ja vuokraa yhteensä 26 tonttia. Tontit sijaitsevat Yli-Maariassa ja Hirvensalon Haarlassa. Tonteista neljä myydään avoimella tarjouskilpailulla eli huutokaupalla huutokaupat.com –palvelussa. Pääosa, eli 15 tonttia myydään suljetulla tarjouskilpailulla. Seitsemän tonttia on varattu vuokrattavaksi lapsiperheille.

Myös Vaasassa suositaan voimakkaasti lapsiperheitä. Pisteytysperusteet ovat melko monimutkaiset ja ne on esitelty alla olevassa taulukossa. Lapsiperheille on varattu peräti 80% tonteista, lisäksi ilman tonttia jääneet lapsiperheet osallistuvat myös muu-ryhmän arvontaan. Näin ollen lapsettomilla rakentajille ei ole kovin suurta todennäköisyyttä päästä rakentamaan kaupungin tonteille.

Tasavertaistakin kohtelua on tarjolla

Tampereen naapurikunta Pirkkala ei syrji rakentamaan halukkaita kansalaisia syntymäpaikan perusteella. Tontit jaetaan yksinkertaisesti siinä järjestyksessä, missä hakemukset saapuvat perille.

Samaa periaatetta noudattavat eri puolella Suomea esimerkiksi Seinäjoki ja Varkaus. Kotkan kaupungin tonttiarvonnassa ei myöskään ole ylimääräisiä kriteerejä tai hakuehtoja, vaan tontit menevät jakoon arpomalla. Ulkopaikkakuntalaisten kesken pyritään jakamaan vähintään 20% vapaista tonteista.

– Arvonnalla on pyritty mahdollisimman tasapuoliseen ja reiluun menettelyyn. Ennen kuin arvonta otettiin käyttöön, halukkaat saattoivat joutua jonottamaan tontteja pahimmillaan kaksikin vuorokautta, kertoo maankäyttöinsinööri Tom Masalin Kotkan kaupungilta.

Kuopiossa hakijat erotellaan kahteen ryhmään. Ensisijaiseen ryhmään kuuluvat ne yksityishenkilötontinhakijat, jotka eivät ole 10 vuoden sisällä rakentaneet kaupungin luovuttamalle tontille. Toissijaiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut yksityishenkilöhakijat sekä ammattirakentajat ja rakennusliikkeet.

Jyväskylä on ottanut 1.1.2016 alkaen käyttöön niin sanotun tarveperustaisen jakotavan myytäville ja vuokrattaville tonteille. Pientalotontteja haetaan pääsääntöisesti erillisellä hakemuslomakkeella, jossa kysytään mm. hakijan nykyistä asumismuotoa, asuinneliötä, perheen kokoa, hankeen kustannusarviota sekä muita asunnontarpeeseen vaikuttavia seikkoja. Hakemuslomakkeen perusteella pystytään selvittämään hakijoiden asunnontarvetta sekä rakennushankkeen taloudellista realistisuutta ja sen mukaan tontit luovutetaan niitä eniten tarvitseville.

Pienet paikkakunnat toivottavat tervetulleeksi

Lähtökohtaisesti pienemmillä paikkakunnilla hakijoita ei aseteta paremmusjärjestykseen vuositulojen tai lapsimäärän perusteella. Osa isommista kaupungeista puolestaan on tarkkoja edellisten kriteereiden lisäksi myös hakijan syntyperästä. Niinpä esimerkiksi Helsinkiin ei ulkopaikkakuntalaisilla rakentajilla ole asiaa ja Tampereenkin asujaimisto pyritään pitämään tiukasti hämäläisenä. Vaihteluita on myös niin sanotussa karenssiajassa, eli kuinka kauan pitää olla aikaa kulunut edellisestä tontinluovutuksesta.

Lähtökohtaisesti lapsettomia rakentajapariskuntia syrjitään lähes kaikissa suuremmissa kaupungeissa, joissa on käytössä karsiva pisteytysjärjestelmä. Mikäli haaveilee lastenhankinnasta vasta rakentamisen jälkeen, on syytä etsiä tonttimaat muualta kuin kaupungin valikoimista. Toki yleinen käytäntö on, että ensimmäisen luovutuskierroksen jälkeen tontteja tarjotaan jatkuvan haun listalta halukkaille kaupungin määrittämällä hinnalla ostettavaksi tai vuokrattavaksi. Tällöin karsintakriteerit eivät enää aseta rakennushalukkaita henkilöitä eriarvoiseen asemaan. Niinpä lapsettomat rakentajat voivatkin odottaa, että jo lapset hankkineet rakentajat valitsevat ensin parhaat vaihtoehdot rivistä ja lapsettomat voivat tyytyä vähiten huonoimpaan vaihtoehtoon jakamatta jääneiden tonttien joukosta.

Käytänteet todellakin vaihtelevat ja joissakin tilanteissa toimintaan on jouduttu puuttumaan. Esimerkiksi vuonna 2007 eduskunnan silloinen apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen puuttui Vantaan kaupungin menettelyyn suosia hakijoita korkeiden vuositulojen perusteella.

– Julkiseen valtaan kuuluvana tahona kunnan virkamiesten ja toimielinten tulee siten päätöksenteossaan kohdella kunnan asukkaita yhdenvertaisesti, ketään syrjimättä, todetaan apulaisoikeusasiamiehen laatimassa selvityksessä.

Seurauksena tosin oli vain kehotus kiinnittää asiaan huomiota.

Asianajaja Minna Romu Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy:stä toteaa, että ketään ei saa syrjiä mm. alkuperän ja perhesuhteiden perusteella.

– Toisaalta positiivinen erityiskohtelu on sallittua, eli jos erilaisen kohtelun tarkoituksena on tosiasiallisesti yhdenvertaisuuden edistäminen, Romu lisää.

Yhdenvertaisuuslain valvonnasta vastaava yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei kommentoinut käytäntöä.

Aikana, jolloin esimerkiksi työhaastattelussa ei sovi esittää mitä tahansa kysymyksiä koskien perhesuhteita ja lapsentekoa, on melko erikoista että oma yksityiselämä tulee repiä auki yksinkertaista vuokratonttihakemusta varten.

Taulukoiden lähteet: kuntien verkkosivut.