Syksyn saapuessa piha ja kasvimaa on hyvä valmistella talven tuloa varten. Innokas puutarhuri tekee kevättöitä etukäteen; laiskempi pääsee vähemmällä.
Pihalla riittää puuhaa ympäri vuoden, mutta mitä vähintään olisi hyvä tehdä syksyllä, jotta kevätkausi lähtisi talven jälkeen taas hyvin käyntiin?
– Vesiletkut kannattaa tyhjentää, jotta ne eivät halkeile pakkasella. Ja jos pihaan on ilmestynyt vettä keräävä kuoppa, kannattaa se tasoittaa vielä sulan maan aikana. Suihkulähteen tai muita vesiaiheita omistavien tulee muistaa nostaa vesipumppu ylös ja säilyttää se vesiämpärissä, jotta se on taas keväällä käyttökunnossa, neuvoo hortonomi Tellervo Sumanen Hortonomiyhdistyksestä.
Hedelmäpuilla kuten omenapuilla varusteltu piha tuottaa yleensä satoa yli omien tarpeiden.
– Pudonneet hedelmät houkuttelevat muun muassa etanoita ja omenarupea, jonka itiöt leviävät maahan. Pudokkaat kannattaakin kerätä pois ja haudata.
Kitkemisestä ja muista kesän pihahommista väsähtäneille Sumasella on hyviä uutisia.
– Mitään ei ole välttämätöntä tehdä syksyllä. Jos jättää Elämänlankaa tai muuta hankalaa rikkaruohoa, se alkaa versota juuristaan heti keväällä, mutta senkin voi kitkeä vasta silloin. Edes haravointi ei ole pakollista, Sumanen sanoo.
Kasvimaa uusiksi
Syyslannoitus on Sumasen mukaan hyvä tehdä elo-syyskuussa, jotta kasvien talvenkesto paranee. Kasvimaalla on hyvä merkitä muistiin, missä kohtaa mitäkin on kasvanut.
– Tietoja voi hyödyntää seuraavana vuonna, sillä useat kasvit hyötyvät siitä, että niiden kasvupaikka muuttuu kasvimaalla. Esimerkiksi kasvitaudit ja -tuholaiset saadaan näin toimimalla pidettyä paremmin aisoissa.
Maan talvehtimista voi edistää hyödyntämällä kylmän kauden etuja.
– Sadonkorjuun jälkeen maan voi halutessaan kääntää talikolla tai jyrsimellä, jotta pakkanen pääsee vaikuttamaan suotuisasti maan mururakenteeseen, Sumanen antaa vinkin.
Istuta jo syksyllä
Syksy on hyvää istutusaikaa, koska kosteutta on silloin riittävästi viilentyneen ilman ja sateiden myötä.
– Astiataimia voidaan istuttaa koko sulan maan ajan. Vaihtoehtoja riittää erilaisissa puissa ja pensaissa. On koristepensaita ja marjapensaita, hedelmäpuita ja havupuita. Syksyllä pääsee helpommalla myös kastelun suhteen, Sumanen tietää.
Myöhemmin syksyllä on saatavana myös vain vähän aikaa taimiston pellossa kasvatettuja, edullisia paljasjuurisia aitataimia.
– Pitkää pensasaitaa rakentava säästää paljasjuurisia valitsemalla. Astiataimet ovat arvokkaampia, koska niissä on useampia versoja ja niistä kasvaa lyhyemmässä ajassa tuuheampi aita. Mutta jos on aikaa eikä hoppua kasvattaa näkösuojaa, niin edullisemmallakin vaihtoehdolla saa hyvän aidan, Sumanen kertoo.
Haravoinnissa eri koulukuntia
Nurmikonleikkuu ei pääty kesäkauteen, koska se kasvaa pakkasten tuloon saakka. Sen sijaan pudonneiden lehtien kohdalla on koulukuntaeroja.
– Toiset poimivat joka lehden, ja osa jättää tarkoituksella lehtipeitteen nurmikon lannoitukseksi ajamalla lehdet ruohonleikkurilla silpuksi.
Tiukassa savimaassa nurmikon ilmastointi voi olla tarpeen.
– Sen voi tehdä joko talikolla, tai tarkoitusta varten suunnitelluilla ilmastointikengillä, joilla astellaan maahan reikiä, Sumanen valaisee.
Missä tilanteissa nurmikko vaatii kalkitsemista?
– Kalkita voi, jos maa on hapanta. Tästä kertovat nurmikolla viihtyvät sammaleet. Sammal kuolee kalkin nostaman pH:n vuoksi. Ruskettunut sammal haravoidaan pois, tarvittaessa tuodaan uutta multaa ja tehdään paikkakylvöt nurmikonsiemenillä.
Talvetusturvetta ja pakkaspeittoa
Pensaat saavat syyskaudeksi viimeisen silauksen kuorikatteella.
– Juurille levitettävä kuorikate estää rikkaruohojen kasvua, ja viimeistelty ja siisti yleisilme pysyy talven yli.
Suojauksesta hyötyvät monet kasvit, joiden rasitteena on kylmän lisäksi eläinten aikaansaamat tuhot.
– Arkoja, monivuotisia kasveja kuten ryhmäruusuja, voidaan suojata talviturpeella. Se on käsitelty niin, että se eristää kylmää, koska turve ei ime itseensä vettä. Köynnösruusuille voidaan käyttää pakkaspeittoa. Jänisten ja myyrien suosimat kasvit voidaan suojata verkoilla ja hedelmäpuita rungonsuojilla, Sumanen selostaa.
Koneet kuntoon
Syyshuolto tekee hyvää myös puutarhakoneille.
– Koneet kannattaa käydä läpi ja tehdä tarvittavat korjaukset sekä tietenkin puhdistaa koneet seuraavaa kevättä varten. Bensiinikäyttöisiin koneisiin kannattaa tankata konevalmistajien valmiina myymiä 2-tahti- tai 4-tahtibensiinejä, jotta koneet käynnistyvät paremmin seuraavana keväänä. Valmiit bensiiniseokset säilyttävät ominaisuutensa talvellakin.
Puutarhakalusteita ei kannata hylätä talven armoille, vaikka niiden säänkestävyydessä onkin eroja.
– Puiset puutarhakalusteet kannattaa siistiä pölystä ja hoitomaalata tai öljytä ennen talvisäilytystä, jolloin ne on mukava ottaa esille jälleen keväällä. Polyrottinkiset kalusteet eivät tarvitse mitään erityisiä huoltotoimenpiteitä, mutta niidenkin säilyttämistä suositellaan kuivassa varastossa. Jos ei ole varastointitiloja, kalusteet olisi hyvä saada sateelta ja lumelta suojaan vaikka katokseen tai pressun alle, Sumanen huomauttaa.
Grilli kuumaksi talvellakin!
Vaikka talvi merkitsee lepokautta kasvimaalle ja kukkaloistolle, pihalla riittää mukavaa tekemistä ympäri vuoden.
– Syyspihan koristavat ruukkuihin istutettavat kanervat, ja puihin ja pensaisiin voi laittaa ulkovaloja iltojen hämärtyessä. Pihalta löytyy materiaalia ovikranssin askarteluun. Esimerkiksi Villiviinistä saa sille hyvän pohjan. Tuunauksessa on apua rautalangasta ja tai liimapyssystä. Pihalintujen ruokinnan voi myös aloittaa syksyllä, eikä roskaa kerry, kun käyttää kuorettomia siemeniä ja säiliömallista ruokinta-automaattia, Sumanen luettelee.
Suurimmat grilliherkkusuut eivät suinkaan anna grillinsä jäähtyä säiden kylmetessä.
– Itsekin kuulun ympäri vuoden grillaajiin. Kuten kesällä, kannattaa grillin kansi pitää kiinni silloin, kun ei kääntele ruokaa. Se säästää kaasua. Grilli säilyy suojapeitteen alla puhtaana ja kaasu toimii hyvin kylmässäkin, mutta voi hiiligrillilläkin tehdä ruokaa pienellä pakkasella. Myös kalan savustamista voi harrastaa talvipihalla. On asioita, joita moni ei tule ajatelleeksi, mutta joita on mukavaa tehdä talvellakin, Sumanen sanoo.
Suomalainen piha on luonnonläheinen
Suomalaiset pitävät Tellervo Sumasen mukaan perinteisesti luonnonkasveista ja luonnontilaisuudesta pitkälle rakennetun pihan sijaan.
– Se ei tarkoita kuitenkaan rikkaruohopeltoa. Luonnontilaista metsänpohjaa, eli kunttaa myydään myös mattona siirtonurmen tapaan, ja sitä voi siirtää vaikkapa omakotitalon pihaan. Kuntta koostuu muun muassa varvuista ja sammalista.
Rakennettujakin pihoja on tosin alkanut näkymään yhä enenevissä määrin.
– Tehdään oleskelupihoja ja laitetaan erilaisia kivetyksiä ja istutusalueita. Suomalainen piha voi olla hyvin monenlainen. Televisio-ohjelmat vaikuttavat todella paljon trendeihin. Romanttinen persoona tykkää runsaan englantilaisesta puutarhasta ja hillitymmän tyylin ihminen saattaa suosia japanilaista puutarhaa, joka voi olla hyvin lähellä suomalaista luontokokemusta. Myös ranskalainen keittiöpuutarha on suosittu yrtteineen ja vihanneksineen. Hyötypuutarha onkin juuri nyt aika suosittu juttu, Sumanen kertoo.