Omakotitalojen pihoilla on nurmikon määrä vuosien saatossa vähentynyt. Nykyisin pihoilta voi löytyä monipuolinen koko perheen harrastuskeidas tai rentoutumiseen tarkoitettu kesäparatiisi, jossa voi viettää aikaa yhdessä vaikkapa ulkotakan äärellä tai paljun lämmöstä nautiskellen.

Kesällä koti laajenee terassille, ja nykyään sinne halutaan samoja toimintoja kuin mitä sisältä talosta löytyy. Maisemasuunnitteluhortonomi Minna Harju Puutarhanrakentajat ry:stä kertoo, että terassien koko on kasvanut ajan mittaan todella paljon.

– Ennen terassit olivat pieniä ja usein betonikiveä, mutta nykyään tehdään puu- tai komposiittipintaisia. Monesti terassissa on melkein saman verran neliöitä kuin itse talossa.

Tilaa tarvitaan, jotta kaikki asukkaiden toivomat toiminnot mahtuvat sinne.

– On kesäkeittiötä, oleskelutilaa, ulkoporeallasta ja terassin vieressä leikkialuetta lapsille, hän toteaa.

Terassi voidaan myös lasittaa, jolloin siellä viihtyy paremmin aikaisemmin keväällä ja myöhempään syksyllä. Esimerkiksi purjekankaalla taas saa suojaa auringolta.

Harju kertoo, että nykyään rakennetaan paljon myös lasitettuja kesähuoneita eli talosta irti olevia, erillisiä tiloja terassin yhteyteen.

Kesäkeittiöt kasvattaneet suosiotaan

Jos asiakas haluaa terassille kesäkeittiön, Harju selvittää heti suunnittelun alussa, kuinka monipuolisesti siellä halutaan valmistaa ruokaa.

– Yksi haluaa tehdä ruokaa sisällä, mutta syödä ulkona. Toinen haluaa valmistaa grillattavat ruuat ulkona, mutta tavallinen kaasugrilli riittää. Sitten on niitä, jotka haluavat kaasu- ja hiiligrillin, tiskipöytätason ja jääkaapinkin terassille.

Jääkaappia varten rakennetaan tällöin katettu paikka, jotta sen voi sijoittaa ulos.

– Ruokaostokset voi silloin tuoda kaupasta suoraan kesäkeittiöön eikä kasseja tarvitse purkaa sisällä ja kantaa kaikkea taas ulos, Harju vinkkaa.

Kesän terveelliset herkut omasta puutarhasta

Ruuanlaitossa voi hyödyntää myös oman pihan antimia, kun perustaa pihaan hyötypuutarhan. Laatikkoviljely on helppo toteuttaa, mutta Harjun mukaan ihmisillä on tapana innostua viljelystä ja tilaa tarvitaan usein enemmän kuin mitä sille aluksi oli tarkoitus varata.

– Jos halutaan esimerkiksi kasvihuone, sen ympärille on hyvä jättää riittävästi tilaa, jotta siihen mahtuu tarvittaessa myöhemmin kasvimaa.

Harju muistuttaa, että puutarha tarvitsee valoa, mutta ei kaipaa jatkuvaa paahdetta, sillä kasteluvettä menee silloin todella paljon.

Hän kehottaakin pohtimaan, onko tarkoitus kastella vesijohtovedellä, hyödyntää katolta tulevat sadevedet vai otetaanko kasteluvesi puutarhakaivosta.

– Myös puiden ja pensaiden suojaaminen eläimiltä, kuten jäniksiltä ja peuroilta, on tärkeää. Helpointa on aidata koko alue, Harju toteaa.

Hyötypuutarhan sijaintiin vaikuttaa myös se, missä kohtaa pihaa se on omaan silmään sopiva.

– Esimerkiksi Tanskassa ja Keski-Euroopassa hyötypuutarha on usein aidattu kokonaan ja se on pihan keskipiste ja katseen vangitsija. Suomessa se laitetaan usein tontin nurkkaan, vähän piiloon katseilta, hän tietää.

Harju kehottaa pohtimaan, kuinka paljon aikaa pihanhoidolle on. Joskus pelkkä yrttitarhakin voi riittää.

– Yrttipuutarharuukut ovat käteviä terassilla, sillä silloin yrtit on tarpeeksi lähellä, kun laittaa ruokaa kesäkeittiössä, hän toteaa.

Trampoliini innostaa lapsia liikkumaan

Trampoliini on monen lapsen ykköstoive, eikä sen suosiolle näy loppua. Trampoliineja on saatavilla niin pyöreitä, soikeita kuin suorakulmion muotoisiakin ja monessa eri koossa. Trampoliinin voi myös upottaa maahan, jolloin pienemmätkin hyppijät pääsevät sinne helposti.

Harju muistuttaa, että jos trampoliinia ei upota, sitä ei kannata sijoittaa nurmikolle, jos jatkossakin haluaa päästä leikkaamaan koko nurmikon helposti.

– Sorapinta on hyvä, mutta on olemassa myös erilaisia turvamattoja, jos haluaa yhdistää trampoliinin muuhun leikkipiha-alueeseen. Betonillekin trampoliinin voi laittaa, Harju vinkkaa.

– Käyttö voi olla myös mukavampaa pihan varjoisammalla puolella, hän lisää.

Viihtyisä leikkialue perheen pienimmille

Markkinoilla on paljon erilaisia leikkitorneja- ja telineitä, joihin saa esimerkiksi keinut, liukumäen tai pienen kiipeilyseinän. Harju muistuttaa, että hyviin ja turvallisiin välineisiin kannattaa panostaa.

– Perustusten on myös oltava hyvät ja telineiden tukevasti maassa kiinni. Pohjaksi sopii esimerkiksi kivituhkapinnoite, turvahiekka tai turvamatto.

– Turvamattojen hinnat ovat tulleet alas, ja on olemassa paljon omakotitalojen pihoihin sopivia malleja, jotka toimivat hyvin myös kotipelikentän pohjana, hän sanoo.

Harju neuvoo asentamaan maton esimerkiksi kivituhkan päälle, jolloin alla on valmis pinta, kun matolle ei ole enää käyttöä. Kivituhkalle voi sitten myöhemmin asentaa vaikkapa laattaa tai liuskekiveä.

Etenkin pienillä pihoilla tehdään usein myös hiekkalaatikoita terassin yhteyteen.

– Laatikko voi toimia myöhemmin istutusalueena tai vesiaiheen paikkana, hän vinkkaa.

Leikkimökki taipuu moneksi

Myös leikkimökki on edelleen tuttu näky pihoilla.

– Leikkimökin ympärille voi rakentaa vähän terassia ja laittaa siihen lasten omat kalusteet. Toiset haluavat myös lapsille yrttipuutarhaa tai kesäkukkia, jotta lapset oppivat itse kastelemaan ja hoitamaan niitä, Harju kertoo.

Jotkut hankkivat sen verran ison piharakennuksen leikkimökkikäyttöön, että sitä on mahdollista käyttää muuhunkin, kun lapset kasvavat isommiksi.

– Piharakennus voi toimia myöhemmin esimerkiksi varastona, nukkuma-aittana tai teinien oleskeluun tarkoitettuna kesähuoneena, hän sanoo.

Harju kannustaa miettimään ulkovalaistusta myös leikkimökin ja leikkipaikan toimintojen kannalta.

– Ulkopistorasiaa saattaa tarvita myös pihanhoitokoneille eli on hyvä, jos sähköä on saatavilla pitkin pihaa.

Kuntoilut hoituu kotipihassa

Omaan pihaan voi tehdä myös ulkokuntoilualueen, ja niiden kysyntä onkin Harjun mukaan kasvanut.

– Alue voi olla esimerkiksi kivituhkaa, betonikiveä, turvamattoa tai kuntoilualustaa. Katettu tila on käytännöllinen, kun voi treenata sateellakin ja kuntoiluvälineet eivät kastu.

Pihaan voi hankkia jos jonkinlaisia kuntoiluvälineitä, joista suurinta osaa voi pitää tarvittaessa ulkosäilytyslaatikossa, kun ne eivät ole käytössä.

– Käsipainot, kahvakuulat, renkaat, hyppynarut ja jumppakuminauhat, Harju listaa vaihtoehtoja.  

– Myös hyppybokseja, leuanvetotankoja ja cross fit -painoja laitetaan. Ulkokäyttöön soveltuvaa painimattoa on myös saatavilla, hän lisää.

Ulkoporealtaiden kysyntä kasvanut

Kuntoilun jälkeen on mukava pulahtaa lämpimään ulkoporealtaaseen tai paljuun. Markkinoilla on runsaasti erilaisia malleja mistä valita. Porealtaat tarvitsevat aina sähkön, mutta kylpytynnyreitä eli paljuja saa sekä puilla lämpiävänä että sähkölämmitteisenä.

Harju kehottaa altaan paikkaa suunnitellessa ottamaan huomioon sähkön ja vesipisteen sijainnit, miten tyhjennys tullaan hoitamaan sekä sen, millaista arkikäyttö tulee olemaan.

– Kulku altaaseen kannattaa suunnitella mahdollisuuksien mukaan siten, että esimerkiksi saunasta ei tarvitse kävellä koko asunnon poikki ulos altaaseen. Jotkut haluavat toiminnot vähän kauemmas toisistaan, eli ulkoporeallasta ei laiteta esimerkiksi ruokailualueen viereen, hän kertoo.

Harju suosittelee altaan upottamista terassiin tai maahan, ainakin osittain.

– Riippuu aina altaan mallista, minkä verran voidaan upottaa.

Ulkoporealtaissa on erilaisia toimintoja ja ominaisuudet sekä altaan koko vaikuttavat myös hintaan. Harju muistuttaa, että laatuun kannattaa kuitenkin panostaa.

Palju sopii hänen mukaansa paremmin vähän rauhallisempaan nautiskeluun.

– Siinä istutaan yleensä vähän sellaisella ”saunahattu päässä” -fiiliksellä, hän naurahtaa.

Nuotioretkelle omaan pihaan

Kesäillan tummuessa on rentouttavaa viettää aikaa oman pihan nuotiopaikalla ja katsella elävää tulta. Harju neuvoo, että avotulipaikan voi myös upottaa maahan, jos ei halua tehdä maan pinnalle ja muistuttaa, että paikan ympärillä tulee olla riittävästi palamatonta ympäristöä.

– Pinta voi olla esimerkiksi hiekkaa, sepeliä, kivituhkaa, betonilaattoja, pihakiviä, liuskekiveä tai luonnonkiveä, hän luettelee.

Harjun mukaan omakotitalon pihoissa nuotioita tehdään toisinaan pihan perälle esimerkiksi kodan yhteyteen, mutta myös terassin lähelle, jos halutaan enemmän fiilistellä ja katsella tulta.

Tulisijan valintaan vaikuttaa se, halutaanko nuotiolla tehdä myös ruokaa vai vain tunnelmoida.

– Nykyään laitetaan paljon erilaisia tulimaljoja, mutta myös ulkotakkoja, jotka sijoitetaan oleskelualueen reunaan, hän tietää.

Harju kertoo, että tulisijoja tehdään paljon muurikivistä, betonista valamalla sekä kaivon renkaista, mutta myös tiilestä muuratut ovat tulleet uudestaan muotiin.

– Kunnalta tai kaupungilta pitää aina varmistaa muun muassa turvaetäisyydet eli kuinka kaukana tulisijan tulee olla asuinrakennuksesta sekä säädökset avotulen tekemisestä, hän muistuttaa.

Teettäisinkö pihasuunnitelman?

– On piha sitten vanha tai uusi, suunnitteluun ja viherrakentamiseen kannattaa aina käyttää ammattilaista, maisemasuunnitteluhortonomi Minna Harju kannustaa.

Hän kertoo, että monet maisemasuunnittelijat tekevät pihaneuvontakäyntejä, jonka avulla asiakas saa vahvistettua omia ajatuksiaan pihasta tai saa suunnittelijalta uusia ideoita.

Harjun mukaan omakotitaloissa pihan osuus uudiskohteen kokonaisbudjetista, johon sisältyy tontti, talo ja liittymät, on yleensä 10–20 %. Suunnittelijan palkkion osuus koko viherrakentamispaketista on yleensä 5–10 %.

Pihasuunnitelmassa huomioidaan kaikki yksityiskohdat, ja isompia projekteja voidaan jakaa osiin. Suunnittelijan kanssa sovitaan toteutusaikataulu ja ammattilaiset hoitavat kaiken materiaalien, maa-ainesten ja kasvien tilaamisesta viimeistelyyn.

– Jos asiakas haluaa tehdä pihan rakentamisen itse, suunnittelijalta voi tilata vaikkapa vain työlistan, josta selviää, mitä kaikkea kannattaa tehdä. Asiakas voi tilata myös pihasuunnitelman piirustuksineen ja toteuttaa pihan itse sen pohjalta, Harju lisää.

Maisemasuunnitteluhortonomi Minna Harju toimii yrityksessä Viherkuutio Oy.

Teksti: Marja Haavisto
Kuva: Dreamstime