Toimiva ilmanvaihto on hyvän sisäilman edellytys. Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto toimii tehokkaasti sääolosuhteista riippumatta, mutta edellyttää myös ylläpitoa.

Rakennusmateriaaleista ja irtaimistosta voi tulla kodin sisäilmaan päästöjä, mutta myös asukkaat itse tuottavat huoneilmaan jatkuvasti sekä hiilidioksidia että kosteutta. 

Etenkin kosteutta kertyy monista arjen toiminnoista: kun käydään suihkussa, laitetaan ruokaa, pestään pyykkiä… Raikas sisäilma ei ole siis aivan itsestäänselvyys, vaan voi vaatia hieman vaivannäköä.

– Ilmanvaihtoa tarvitaan poistamaan ihmisistä, rakennuksesta itsestään ja irtaimistosta tulevia epäpuhtauksia ja kosteutta, kertoo Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola. Ahola on toiminut yhdistyksessä jo seitsemän vuoden ajan ja on koulutukseltaan LVI-tekniikan diplomi-insinööri. Ensi käden tietoa pientalon ilmanvaihdosta ja sen merkityksestä häneltä löytyy siis runsain määrin.

Jos ilmanvaihto ei ole kunnossa tai riittävä, sisäilmaan kertyy epäpuhtauksia. Huonolaatuinen ilma voi aiheuttaa asukkaille terveyshaittoja, kuten esimerkiksi päänsärkyä.

Ahola huomauttaa, että asumisterveyden lisäksi ilmanvaihto vaikuttaa kuitenkin myös asumisviihtyvyyteen poistamalla sisäilmasta ei-toivottuja hajuja. Tärkeä tehtävä on myös edellä mainitun kosteuden poistaminen.

– Asunnoissa, joissa on riittämätön ilmanvaihto, kosteus alkaa kertyä ja aiheuttaa esimerkiksi pinnoille mikrobikasvustoa, hän mainitsee. Tämä ei ole hänen mukaansa yleistä, mutta sitä voi tapahtua varsinkin pienemmissä asunnoissa tai jos asunnossa asuu useampi henkilö.

Painovoimaisen ilmanvaihdon teho riippuu sääolosuhteista

Ennen koneellisen ilmanvaihdon yleistymistä rakennusten ilmanvaihto toteutettiin perinteisesti painovoimaisena.

Ahola kertoo painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnan perustuvan ensinnäkin lämpötilaeroihin, eli sisäilman ja ulkoilman väliseen lämpötilaeroon sekä hormikorkeuteen. Hormin, jossa ilma kulkee, on oltava riittävän korkea, jotta ilmanvaihto toimii tehokkaasti. Lisäksi toimintaan vaikuttavat myös ulko-olosuhteet, kuten ilmanpaine ja tuulisuus. 

– Ihan alun perin ilmanvaihto on toiminut kokonaan tulisijojen kautta. Kun tulisija on käytössä, palamisilma poistuu hormin kautta ja aiheuttaa asunnossa alipainetta, jolloin tilalle tulee korvausilmaa. Sillä lailla ilma on vaihtunut. 

Toimiakseen järjestelmä edellyttää riittäviä korvausilmaventtiilejä seinissä, ikkunaluukuissa tai ikkunakarmeissa. Painovoimaisen ilmanvaihdon tehokkuus kuitenkin vaihtelee sääolosuhteista riippuen. Ahola toteaa sen vaativan tuekseen aika ajoin myös ikkunatuuletusta etenkin lämpimillä säillä. 

– Erityisesti matalissa rakennuksissa painovoimainen ilmanvaihto saattaa olla riittämätöntä. Seuraava askel oli, kun keksittiin, että hormiin laitetaan puhallin, joka hoitaa poiston.

Koneellisessa ilmanvaihdossa hyödyllisiä lisäominaisuuksia

Painovoimaisen ilmanvaihdon seuraava kehitysaskel olikin siis koneellinen poistoilmanvaihto, joka ei ole riippuvainen sääolosuhteista kuten painovoimainen järjestelmä. Arkipuheessa koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto niputetaan helposti yhteen, mutta Ahola toteaa kyseessä olevan kaksi täysin erilaista järjestelmää.

– Ilmanvaihdon kohdalla saattaa isännöitsijän todistuksessa lukea vain, että koneellinen, mutta se ei tarkoita, että talossa on myös koneellinen tuloilma, hän muotoilee. 

Koneellinen poistoilmanvaihto poistaa ilmaa säädetyn määrän sääolosuhteista riippumatta, kun taas koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa ilmaa sekä tuodaan että poistetaan koneellisesti. Painovoimaisessa ja koneellisen poiston järjestelmissä tärkeää on se, mistä korvausilma tulee. Jos ilma kulkeutuu sisätiloihin hallitsemattomasti rakenteiden vuotojen kautta, mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia.

– Lattian valetun betonilaatan ja seinälaatan välistäkin voi tulla korvausilmaa, ja maaperästä saattaa tulla mukana maaperän mikrobeja ja radonia. Sen takia olisi tärkeää, että rakennus olisi ilmatiivis, Ahola sanoo.

Hän kertoo järjestelmiä ja ominaisuuksia olevan monenlaisia. Koneellisen tulo-poistojärjestelmän etuja on, että siihen voidaan yhdistää esimerkiksi poistoilman lämmöntalteenotto tai – allergikkojen iloksi – suodattaa pois epäpuhtauksia. 

– Tuloilmasta voidaan suodattaa pois siitepöly, katupöly ja liikenteen epäpuhtauksia, riippuen siitä, mikä suodatustaso koneessa on. 

Ilmanvaihdon toiminnalle vaatimuksia asetuksissa

Vaikka painovoimaistakin ilmanvaihtoa tehdään Aholan mukaan vielä pienissä määrin, nykyisin uudet pientalot varustetaan useimmiten koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla. Pelkkää koneellista poistoilmanvaihtoa ei uudiskohteisiin enää juurikaan tehdä. 

Uudisrakentamisessa vaatimukset sisäilman osalta ovat kuitenkin samat riippumatta siitä, millä tavalla ilmanvaihto toteutetaan. Uusien asuntojen tulee täyttää ympäristöministeriön asetus rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017). Olemassa olevissa rakennuksissa ohjenuorana on sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 eli niin kutsuttu asumisterveysasetus.

– Siinä on vaatimus, että ilman pitää vaihtua vähintään 4 litraa sekunnissa per henkilö tai 0,35 litraa sekunnissa lattianeliötä kohden, Ahola mainitsee.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilmavirrat vaihtelevat sään mukaan, joten arvio ilman vaihtuvuudesta voidaan tehdä esimerkiksi mittaamalla hiilidioksidipitoisuutta, jolle on säädetty asumisterveysasetuksessa toimenpideraja-arvo. 

–Hiilidioksidipitoisuus kertoo hyvin ihmisperäisten epäpuhtauksien poistotehokkuudesta sisäilmassa. Hiilidioksidimittarilla asukas voi itse seurata kotinsa ilmanvaihdon toimintaa ja riittävyyttä, Ahola vinkkaa. 

Ilmanvaihto muistettava myös remontoidessa

Painovoimaista ilmanvaihtoa voidaan tehostaa asentamalla ilmanvaihtohormeihin ja -kanaviin sähköllä toimivia puhaltimia ja hyrriä, joilla talon sisätiloihin saadaan alipainetta.

– Kosteissa tiloissa saattaa olla pieni puhallin, joka aktivoituu vaikka huoneilman kosteudesta, Ahola mainitsee esimerkkinä. 

Hyvää sisäilmaa ei voida hänen mukaansa taata kuitenkaan pelkästään ilmanvaihdollisin keinoin. Jos rakenteissa on vaurioita, ei hyvälläkään ilmanvaihdolla tilannetta pysty korjaamaan. 

Ilmanvaihdon toimintaa olisikin hyvä miettiä myös esimerkiksi remonttien yhteydessä. Ahola kertoo ilmanvaihdon voivan heikentyä varsinkin ikkunanvaihdon tai julkisivuremontin seurauksena. 

– Ilma on aiemmin tullut ihan vaikka ikkunanraosta. Kun sitten tulee tiiviimmät ikkunat, jos korvausilmalle ei tehdä omia venttiilejä, ilma ei pääse kunnolla vaihtumaan ja korvausilma saattaa jatkossa tulla lattianrajasta tai postiluukusta. 

Jos sisätiloissa tehdään huonemuutoksia, hän neuvoo varmistamaan, että joka huoneessa olisi muutostenkin jälkeen joko tulo- tai poistoventtiili.

Ahola muistuttaa ilmanvaihdossa olevan tärkeää, että ilma pääsee vaihtumaan huoneiden välillä. Olipa talossa sitten millainen järjestelmä tahansa, samassa huoneessa on harvoin sekä tulo- että poistoventtiiliä.

– Yleensä poistoa järjestetään niin sanotusti likaisiin tiloihin, eli keittiöön, vessoihin, kylpyhuoneisiin, ja sitten korvausilmaventtiili tai koneellinen tuloilma tuodaan makuu-, olo- ja työhuoneisiin, hän havainnollistaa. Jotta ilma pääsisi vaihtumaan sisätiloissa, väliovien alla tulisi olla siis riittävästi ovirakoa ja ovia tulisi pitää auki mahdollisuuksien mukaan.

Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto painovoimaisen tilalle?

Painovoimaisella ilmanvaihdolla olleeseenkin taloon on toki mahdollista toteuttaa vielä jälkikäteen koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Ahola kertoo sen vaativan kanavointia, mikä saattaa olla talosta riippuen isokin työ.

– Mutta jos tehdään muuta remonttia, uusitaan pintoja, tehdään kotelointia ja puhkotaan seiniä, saadaan joka huoneeseen vedettyä kanavat. 

Se, onko tämä sitten kannattavaa, on tapauskohtaista ja riippuu Aholan mukaan siitä, miten asiaa arvottaa. Pelkästään energiansäästösyistä siihen ei hänen mielestään kannata ryhtyä, mutta parempi sisäilma itsessään on jo monille arvokas asia. 

Huomioitavaa on muun muassa se, miten talon ilmanvaihto on aiemmin toteutettu ja millainen on talon pohjaratkaisu. Uusi järjestelmä tulee myös mitoittaa oikein ja valita oikeanlaiset koneet. 

Ahola ihmettelee käsitystä, että vanha talo menisi pilalle, jos siihen asennetaan koneellinen ilmanvaihto.

– Voi olla, että kun painovoimaisella ilmanvaihdolla olleita taloja on muutettu koneelliselle poistojärjestelmälle, se on aiheuttanut sen, että ilmaa poistetaan enemmän. Jos korvausilmasta ei ole huolehdittu, rakenteista on alkanut tulla enemmän epäpuhtauksia, hän pohtii. Koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla pystytään kuitenkin hallitsemaan paremmin talon painesuhteita, jolloin se ei ole niin alipaineinen ja tuloilman mukana sisäilmaan ei kantaudu epäpuhtauksia rakenteista. 

Koneellinen ilmanvaihto edellyttää huoltoa

Eduistaan huolimatta Mervi Ahola painottaa koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon olevan myös yksi huoltokohde, jota on muistettava huoltaa ja puhdistaa. 

– Tuloilman suodattimet pitäisi vaihtaa noin kaksi kertaa vuodessa, hän kertoo. 

Jollain alueilla ne voi olla tarpeen vaihtaa useamminkin, mikäli lähistöllä on esimerkiksi runsaasti liikennettä tai muita epäpuhtauksien aiheuttajia. Samalla on hyvä tarkistaa myös itse ilmanvaihtokoneen kunto.

– Kanaviston puhtaus olisi hyvä tarkistaa noin viiden vuoden välein ja tarvittaessa tehdä puhdistus ja ilmavirtojen uudelleensäätö, Ahola jatkaa.

Hän toteaa asumismuodon vaikuttavan siihen, mitä asukkaan täytyy tehdä itse ilmanvaihdon ylläpitoa varten. Esimerkiksi kerrostaloissa asukkaita edellytetään puhdistamaan ilmanvaihdon venttiilit, joihin voi kertyä huonepölyä. 

Ahola muistuttaa myös keittiön liesituulettimen rasvasuodattimen vaativan säännöllistä puhdistusta: 

– Ne pitäisi pestä melkein kerran kuukaudessa joko ihan astianpesukoneessa tai astianpesuaineella. 

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime