Omakotitalon pihasuunnittelussa kannattaa huomioida myös pihan talvikäyttö. Etenkin valaistukseen ja kulkureittien turvallisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota ja miettiä aurauslumien kasauspaikat omassa pihassa.

Pihaa suunniteltaessa keskitytään usein pihan kesäkäyttöön, erilaisiin toimintoihin sekä pihan pintoihin ja istutuksiin. Hyvällä suunnittelulla pihasta saadaan helppohoitoinen ja toimiva myös talvella.

Esimerkiksi rakennusten sijoittelulla tontille voi vaikuttaa paljon pihan kunnossapitoon talviaikaan, kuten lumitöiden määrään ja hiekoittamistarpeeseen. Autotalli tai -katos olisi hyvä sijaita tontilla siten, että siihen pääsee ajamaan ilman pitkän pihatien auraamista.

Maisemasuunnittelija Paula Finér Maisemasuunnittelijat ry:stä muistuttaa, että autokatoksen ja -tallin sijoitteluun pätee kaavamääräykset, joten tiettyjä etäisyyksiä on noudatettava.

– Tärkeintä olisi, että autopaikalle pääsisi ajamaan helposti ja sieltä olisi myös helppo siirtyä sisälle. Kirvesvarsitonteissa, joissa pihasta on pidempi matka kadulle, on tärkeää, että ajoväylä on selkeä ja lumelle on varattu tilaa.

Hän muistuttaa ottamaan huomioon myös tuuliolosuhteet, ettei lumi pääse kasaantumaan sisälle katokseen. Esimerkiksi autokatoksen avointa seinää ei kannata laittaa siihen suuntaan, mistä pääsee tuulemaan kunnolla, kuten vaikkapa peltoaukealle päin.

Aurauslumen paikka on omassa pihassa

Runsaslumisina talvina pienemmillä tonteilla voi olla haasteita saada isoja lumikasoja mahtumaan pihan puolelle.

– Nykymääräysten mukaan aurauslumelle on oltava paikka omalla tontilla eikä sitä saa viedä esimerkiksi kaupungin alueelle, Finér muistuttaa.

Paras paikka lumikasoille on sellaiset kohdat pihassa, joissa ei ole istutuksia.

– Nurmikko saattaa vaurioitua ylimääräisestä lumesta, ja lunta ei kannattaisi kasata myöskään istutusten päälle, sillä painava lumi katkoo pensaiden oksia. Parhaiten lunta kestävät ruohovartiset kasvit sekä pensaat, jotka voi leikata alas joka vuosi.

Kulkureitit kuntoon

Kulkureittien on tärkeää olla riittävästi valaistut, ja kulkemisen tulee olla muutenkin turvallista.

– Jos suunnittelee uutta taloa ja pihaa, korkeuserojen ratkaiseminen järkevästi parantaa pihan turvallisuutta. Paras vaihtoehto olisi, että talon sisäänkäynti olisi sijoitettu siten, että ulkoportaita ei tarvittaisi. Jos portaat tarvitaan, niiden olisi hyvä olla tarpeeksi leveät ja kaiteiden turvalliset, Finér sanoo.

Pihatiellä kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kallistukset.

– Alaspäin viettävä tie kerää vedet samaan paikkaan, ja tielle muodostuu jäätä. Tiessä olisi hyvä olla lisäksi hiukan sivukallistusta, jolloin vesi valuu myös sivuille.

Pihan pinnoitteillakin on merkitystä turvallisuudelle.

– Tasainen betonikivi on liukkaampi kuin esimerkiksi kivituhkapinnoite. Betonikiviin saa myös erilaisia pintakäsittelyjä, ja se voi olla parempi vaihtoehto kuin sileä betonilaatta.

Hiekoitus mieluiten sepelillä

Finér muistuttaa, että kulkureittien hiekoittamisessa on hyvä käyttää sellaista sepeliä, jossa ei ole pölyävää ainesta eli niin sanottua nollaa mukana.

– Muutaman millin vaihtelulla olevan sepelin saa myös helpommin keväällä lakaistua pois eikä se pölyä niin paljon.

Suolan tai jäänsulatusaineiden säännöllistä käyttöä hän ei suosittele.

– Sulatusaineiden ja suolan ongelma on se, että ne saattavat kulkeutua kengissä sisälle ja sotkea lattioita. Suola myös kerääntyy maaperään, eikä ole hyväksi kasveille.

Kulkureiteille voi asentaa myös sulanapitojärjestelmän, joka parantaa reittien turvallisuutta.

Valaistuksella viihtyisyyttä ja turvallisuutta

Hyvä valaistus luo pihasta viihtyisän ja parantaa pihan turvallisuutta talvella. Kulkureittien ja talon sisäänkäynnin lisäksi pihassa voidaan valaista myös monia muita kohteita. Markkinoilla on runsas valikoima pihavalaisimia erilaisiin käyttötarkoituksiin maa- ja terassivalaisimista pylväsvalaisimiin ja valonheittimistä LED-valonauhoihin.

– Kannattaa huolehtia, että valo ei katoa taivaalle, vaan kaikki valo käytetään hyödyksi. Erilaisilla kohdevaloilla voidaan valaista esimerkiksi talon julkisivua, puita, istutusalueita, kallion seinämää, isoa kiveä tai muuta hienoa kohdetta pihassa, Finér sanoo.

– Liike- ja hämärätunnistimilla voidaan säästää energiaa ja kohdentaa valaistusta. On olemassa myös ulkovalaisimia, joita voi ohjata kännykällä.

Pihavalaistusta suunnitellessa ja lamppujen valotehoa valitessa on myös syytä muistaa, että valot eivät saa häikäistä naapurin ikkunoihin.

Hyvä pihavalaistus on myös turvallisuustekijä, sillä se ehkäisee ilkivaltaa.

– Kun valot on asennettu, ne täytyy vielä muistaa säätää, että valot osuvat sinne minne kuuluu, hän lisää.

Lumi ja havut suojaavat pihan kasvillisuutta

Lumi suojaa kasveja talven pakkaselta, ja monet kasvit menestyvät Suomessa oletettua pohjoisempana lumen suojaavuuden ansiosta. Finér huomauttaa, että istutusten päälle ei kuitenkaan kannata kasata liikaa lunta, sillä tiiviin lumikasan alle kasveille syntyy hapeton tila, ja esimerkiksi kasvitaudit lisääntyvät helpommin.

Osa kasveista hyötyy siitä, että ne suojataan havuilla ennen lumen tuloa.

– Tällaisia ovat esimerkiksi ryhmä- ja köynnösruusut, kärhöt, hortensiat, pionit sekä muut herkät perennat. Havujen päälle voi levittää ohuen ja ilmavan lumipeitteen, joka antaa lisäsuojaa kasveille.

Nurmikon talvehtiseen voi myös itse vaikuttaa.

– Nurmikko kannattaa jättää syksyllä noin viiden senttimetrin pituiseksi, jotta se talvehtii paremmin. Liian pitkälle nurmikolle voi muodostua jääpolte, joka tuhoaa nurmikkoa.

Jos pihaan on istutettu siirtonurmi tai kylvetty uusi nurmikko, kannattaa olla vieläkin tarkempi sen hoidosta.

– Silloin on hyvä välttää tallaamista ja lumen tiivistymistä nurmelle. Jos käytetään koko ajan samoja kulkureittejä, kannattaa miettiä reittien kohdalle vaikkapa laattapolkua, jotta nurmikko ei vaurioidu.

Peuroille ja jäniksille maistuvat marjapensaat

Marjapensaat ja hedelmäpuut ovat arkoja eläinten tuhoille.

– Jäniseläimet ja jyrsijät syövät melkein mitä vain, joten nuoret puut ja pensaat on hyvä verkottaa. Verkko kannattaa laittaa riittävän korkealle, ettei isommat rusakotkaan ylety syömään oksia, Finér neuvoo.

Kun talloo lunta puiden ja pensaiden ympäriltä, voidaan ehkäistä peltomyyrätuhoja ja rusakoidenkin on vaikeampi ylettyä oksiin.

– Peurat ovat hankalia eläimiä, sillä ne kyllä tulevat pihoihin syömään, jos niillä on nälkä, ja ne ylettyvät syömään korkealtakin. Siksi erityisesti pienet puun taimet on hyvä suojata kokonaan siten, että verkko ylettyy puun yli.

Ikivihreät suojaan auringolta

Ikivihreät pensaat ja puut, kuten tuijat, on syytä suojata kevätauringolta, kun ne ovat nuoria. Kun aurinko alkaa kevättalvella lämmittää, pensas alkaa haihduttaa, mutta se ei saa tarvitsemaansa vettä jäässä olevasta maasta, jolloin havut saattavat muuttua ruskeiksi. Suojaaminen auttaa nuoria havukasveja selviämään kevätauringosta. Myöhemmin pensaan kasvaessa suojaamistarvetta ei enää välttämättä ole.

– Ikivihreät kasvit voi peittää jo ennen talven tuloa, niin talvella ei tarvitse kahlata lumihangessa peittämässä. Auringolta suojaamiseen sopii esimerkiksi varjostusverkko, viljelyharso tai säkkikangas. Ainakin pienemmät taimet hyötyvät myös kastelusta keväisin, Finér sanoo.

Haastateltava työskentelee Espoon kaupungilla vihertyöpäällikkönä sekä maisemasuunnittelijana yrityksessä Citypuutarhurit.

Teksti: Marja Haavisto
Kuva: Pixabay