Aiemmin rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa korostui käytön aikainen energiankulutus, mutta jatkossa huomio on siirtymässä enemmän myös rakentamisvaiheeseen. Ympäristönäkökulma vaikuttaa jo pientalojen suunnitteluun ja rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden tarjontaan.

Suomen arkkitehtiliiton arvion mukaan ennen vuotta 2010 valmistuneen rakennuskannan koko elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta 10–20 % sijoittuu rakennus- ja tuotantovaiheeseen ja 80–90% käyttövaiheeseen. 

Kun sähkön ja kaukolämmön päästökehitys on lisäksi nopeaa, samalla rakentamisvaiheen aikaisten ympäristövaikutusten merkitys korostuu. Erilaisten rakennusmateriaalien ja -menetelmien ekologisuus ja hiilijalanjälki tulevatkin jatkossa näkymään myös pientalorakentamisen materiaali- ja tuotetarjonnassa. 

Ilmastotavoitteet tuoneet myös rakentamisen keskiöön

Tekniikan tohtori Tarja Häkkinen teki varsinaisen työuransa VTT:lle kestävän rakentamisen asiantuntijana ja johtavana tutkijana. Jäätyään eläkkeelle hän halusi jatkaa työntekoa ja toimii nyt Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vähähiilisen rakentamisen asiantuntijana. 

Häkkinen kertoo rakentamisen sektorin olevan läsnä myös tutkimuksissa, joissa pohditaan Suomen päästövähennyspotentiaalia laajemmalta näkökulmalta. Aiemminkin kiinnostus rakentamisen ekologisuuteen on noussut esiin aalloittain.

– Aina välillä rakentamisen ympäristövaikutukset ovat kiinnostaneet rakentajia, teollisuutta ja suunnittelijoita enemmän, ja sitten on ollut taas suvantovaiheita. 

Nykyiset ilmastotavoitteet ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta jossain määrin. Tavoitteet ovat tuntuvia ja niille on asetettu kunnianhimoiset määräajat. 

Koska rakennukset ja rakentaminen muodostavat merkittävän osuuden Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, Häkkinen toteaa, ettei kiinnostuksessa niiden ympäristövaikutuksiin olekaan enää kyseessä mikään aalto.

Rakennusvaiheen ja materiaalien merkitys korostuu

Rakennetun omakotitalon ympäristövaikutukset ja kasvihuonepäästöt muodostuvat Häkkisen mukaan käytännössä tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiankulutuksesta. 

– Jos lähdetään rakentamaan uutta taloa, mukaan tulevat rakennusmateriaalien valmistuksen ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt. Jo olemassa olevan talon kohdalla korjaustilanteessa, kun tehdään isoja remontteja, käytönaikaisen energian lisäksi tulee tietenkin myös ne uusittavat tarvikkeet.

Huomattava osuus rakennuksen kokonaismateriaalimenekistä kuluu rakentamisvaiheessa, kun taas muun elinkaaren aikana materiaalien vaikutus on pieni.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat kuitenkin tiukentuneet, ja nykyisin niistä tehdään entistä vähemmän energiaa kuluttavia. Tätä myöten materiaalien suhteellinen osuus ja merkitys on kasvanut.

– Vielä joskus 20 vuotta sitten oltiin vähän sitä mieltä, että onko materiaaleilla merkitystä, kun käytön aikainen energia merkitsee niin paljon. Nyt ei ajatella enää niin, vaan ne ovat aika tasavertaisia talon käytön ja elinkaaren aikana, Häkkinen arvioi.

Hän lisää, että ilmastopolitiikan myötä energiantuotantoon, esimerkiksi kaukolämmön ja sähkön tuotantoon on tuotu hyvin kunnianhimoisia päästötavoitteita. 

– Erityisesti hyvin vähäpäästöiseen sähköön pyritään nopealla aikataululla.

Kun energiantuotannon päästöt vähenevät jyrkästi vuosi vuodelta, materiaalien merkitys rakennuksen elinkaaren aikana vastaavasti korostuu.

Lakiuudistus patistaa huomioimaan ympäristövaikutukset

Rakentamisen hiilijalanjäljen ja hiilidioksidipäästöjen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa myös pientalojen kohdalla. 

– Juuri viime syksyllä oli lausunnolla uusi kaavoitus- ja rakennuslaki. Siihen liittyy määräys siitä, että rakennuksille täytyy ryhtyä tekemään ilmastoselvitys, kertoo Häkkinen. 

Rakennuslupaa hakiessa rakennukselle olisi siis tehtävä ilmastoselvitys ja sen tulisi myös alittaa tietyt raja-arvot, jotta lupa heltyy. Vaikka nuo raja-arvot eivät koske pientaloja, Häkkinen uskoo niiden vaikutuksen yltävän välillisesti myös omakotitalorakentamiseen. 

– Toisaalta se tulee vaikuttamaan sitä kautta, että nopealla aikajänteellä on ehkä tarjolla yhä vähäpäästöisempiä materiaaleja. Ja kun asia tulee olemaan entistä enemmän esillä, se vaikuttaa suunnittelijoiden tietoisuuteen ja yksityisten ihmisten tietoisuuteen.  

Taustalla tässä on hänen mukaansa ajatus, että kun rakennusalalta ryhdytään vaatimaan ympäristöystävällisempää toimintaa, myös rakennustuoteteollisuus tulee vastaamaan asiaan omalta osaltaan.

– Ensinnäkin valmistajat ryhtyvät tuottamaan tuotteitaan koskevia ympäristöselosteita, joista ilmenee kasvihuonekaasupäästöt ja muut päästöt. Ja kun tietoa tuotetaan, samalla yritetään entistä tehokkaammin päästä hyvin vähäisiin päästöihin. 

Häkkinen huomauttaa erityisesti teräs- ja sementtiteollisuudella olevankin jo hyvin kunnianhimoisia tavoitteita, joilla pyritään nopeaan päästöjen laskuun.

Rakennusmateriaalien kierrättäminen tavoiteltavaa

Omakotitalon ekologisuuteen voi vaikuttaa niin suunnittelulla kuin materiaalivalinnoillakin. Ympäristöystävällisyyden korostaminen näkyykin nykyisin entistä enemmän myös rakennusalan materiaali- ja tuotevalikoimassa. Häkkinen toteaa periaatteessa kaikkien materiaalien olevan tärkeitä.

– Esimerkiksi eristevalmistajat ovat kovin aktiivisia ja ovat selvittäneet materiaalien ympäristötiedot muun muassa lasivillasta, kivivillasta ja selluvillasta, hän mainitsee. 

Lainsäädännön toivotaankin kannustavan valmistajia panostamaan entistä enemmän tuotteidensa vähähiilisyyteen. Myös materiaalien kierrätettävyys on Häkkisen mukaan ilman muuta avainasemassa.

– Jos pientalon rakentamisessa pystytään hyödyntämään kierrätystuotteita, ne ovat selvästi ympäristöedullisempia.

Hän toteaa juuri rakennusmateriaalien valmistamisen aiheuttavan niiden pääasiallisen ympäristökuormitukseen. Kierrätys säästää ympäristöä siis tuntuvasti. Haasteena ovat kuitenkin kierrätysmateriaalien ja uudelleen käytön markkinat, jotka eivät hänen mukaansa toimi vielä kunnolla: kiertotaloudesta kyllä puhutaan, mutta rakentamisessa ainakaan uudelleen käyttö ei ole vielä saavuttanut jalansijaa. 

– Rakennusmateriaalit kiertävät pääosin materiaalina: betoni murskataan ja menee murskeena eikä niin, että betonielementit käytettäisiin uudestaan.

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö olisikin hänen mukaansa arvokasta, ja siihen pyritään voimakkaasti.

Ekologisuuden arviointi ei ole aina yksiselitteistä

Häkkinen kertoo rakennusmateriaalien ympäristövaikutusta arvioitavan menettelytavalla, jota kutsutaan elinkaariarvioinniksi. Hän mainitsee esimerkiksi puun olevan elinkaariarvion ja kansainvälisten standardien pohjalta hyvin ympäristöystävällinen rakennusmateriaali. 

– Jos katsotaan päästöarvoa massaa kohden, kiloa per kilo, puu on jo silloin todella edullinen verrattuna moniin muihin rakennusmateriaaleihin, mutta sen lisäksi puun etu se, että se on niin kevyttä.

Kun tarkoituksena on rakentaa tietyt toimintavaatimukset täyttävä talo, puusta se saadaan hänen mukaansa aikaiseksi raskaampia materiaaleja vähemmillä määrillä. Tästä koituu siis kaksinkertainen etu. 

Häkkinen kertoo kuitenkin olleensa mukana laatimassa raporttia, jossa arvioitiin puurakentamisen lisäämisen vaikutusta. Tämä näkökulma monimutkaistaa tilannetta. Asia ei ole aivan suoraviivainen tai yksiselitteinen, koska hakkuut vaikuttavat metsien hiilinieluun. 

– On arvioitu, että nettopäästöt kasvaisivat, jos puurakentamisen lisäys tehtäisiin kotimaisia hakkuita kasvattamalla. Sen sijana lisäys pitäisi saada aikaan raaka-ainepohjaa kasvattamalla tai lisäämällä resurssitehokkuutta.

Ympäristöselosteet opastavat materiaalien vertailussa

Rakennuttajan ei tarvitse suinkaan ryhtyä itse arvioimaan talonsa rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä. Häkkinen kertoo, että materiaaleista on saatavilla valmistajakohtaisiakin arvioita, joita kutsutaan ympäristöselosteiksi.

– Vaikka Suomen sahatavaralle on tehty ympäristöselosteita, ja teräkselle ja betonille on selosteet. 

Lisäavuksi SYKE on myös julkaissut helppokäyttöisen rakentamisen päästötietokannan, CO2data-palvelun, joka sisältää yleiskeskiarvotiedot parille sadalle rakennusmateriaalille ja rakentamisen eri prosesseille.

Pääosa pientalorakentamisen materiaalien päästöistä aiheutuu Häkkisen mukaan jo rakennusmateriaalien valmistamisesta. Esimerkkinä hän mainitsee betonin.

– Betonin ympäristövaikutukset tulevat hyvin pitkälti sementistä, jota valmistetaan polttamalla yli 1 000 asteen lämmössä.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa myös rakennusmateriaalien kuljetukseen ja alkuperään kiinnitetään kuitenkin myös huomiota.

– Ne ovat ilman muuta mukana siellä, Häkkinen vakuuttaa. Hän arvioi kuljetuksen merkityksen olevan materiaalien päästövaikutuksissa noin vajaan 10 % hujakoilla.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tärkeää

Vaikka yksittäisen omakotitalon ympäristövaikutukset eivät tuntuisi merkityksellisiltä, Häkkinen muistuttaa niiden olevan tärkeä tekijä osana laajempaa kokonaisuutta.

– Omakotitalojen merkitys kertautuu. Rakennuksilla on iso merkitys ja omakotitaloja on niin valtavasti Suomessa.

Rakentamisvaiheen vaikutukset korostuvat jatkossa, mutta energiakaan ei ole hänen mukaansa suinkaan menettänyt merkitystään.

– Vaikka ajatus on, että energiapalvelujen, sähkön ja kaukolämmön tuotanto paranee kovaa vauhtia, se ei tarkoita, etteikö energiatehokkuuteen tarvitsisi kiinnittää huomiota.

Tarkoittaa Häkkisen mukaan myös sitä, että energiankulutuksen tarvetta tulisi saada vähennettyä kaikkialla, missä vain voidaan. 

– Rakennukset ovat niin iso osa energiankulutusta, että niiden energiatehokkuuden parantamista ei voi liikaa korostaa, hän toteaa. 

Talon tulisikin olla mahdollisimman hyvin eristetty, jotta sen energiantarve olisi jo lähtökohtaisesti mahdollisimman pieni. Häkkinen vakuuttaa, ettei tämän pitäisi olla nykyosaamisella mikään ongelma, eikä esimerkiksi nollaenergiarakentaminen ole enää kiinni ainakaan osaamisen puutteesta. 

– Rakennuksesta saadaan kyllä erittäin hyvin eristävä ilman, että siitä koituu terveysongelmia. 

Hän nostaa esiin myös energian tuottamiseen käytetyt ratkaisut, esimerkiksi lämpöpumppujen ja aurinkokennojen hyödyntämisen. Niitäkin on tarjolla sähköntuotantoon, ja tietotaitoa alalla riittää kyllä. 

Omakotitalorakentajien kannattaa kiinnittää huomiota myös tiloihin. Tilamäärä vaikuttaa suoraviivaisesti sekä rakentamisen että käytön päästöihin. Jos laskee omaa henkilökohtaista hiilijalanjälkeään, neliöillä on huomattava vaikutus. 

Rakentamisen päästötietokanta CO2dataan voi tutustua osoitteessa: www.co2data.fi.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik