Moni ikääntyvä haluaa asua omassa tutussa kodissaan mahdollisimman pitkään. Omakotitalossa asumisellekaan ikä ei ole mikään este. Kannattaa kuitenkin varmistua ajoissa siitä, että koti on tarpeeksi turvallinen ja sinne on mahdollista saada palveluita tarvittaessa.  

Kun ikää karttuu, alkaa moni pohtia missä ja miten haluaa tulevaisuudessa asua. Ikääntyneiden asumisratkaisuissa on viime vuosikymmeninä korostettu mahdollisuutta asua omassa kodissa turvallisesti ja mielekkäästi mahdollisimman pitkään. 

Jos oma koti on pientalo, voi siellä asua hyvillä mielin vaikka kuinka pitkään, kunhan talo on turvallinen, ympäristö ikäystävällinen ja tarvittavia palveluita saatavilla. Vanheneminen tuo tullessaan muutoksia, mutta kun niihin varautuu ajoissa, ehtii tehdä asumisessa tarvittavat muutokset ajoissa. 

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Nina Leino tekee työtä paremman asumisen hyväksi päivittäin: 

– Meillä on hyvin erilaisia ikääntyviä ihmisiä ja siksi tarpeet ja toiveetkin ovat erilaisia. Varautumisen näkökulmasta ajatellen meihin ollaan yhteydessä usein turhankin myöhään eli silloin, kun asumisessa kotona – kuten liikkumisessa ja omassa jaksamisessa alkaa olla jo pulmia. Onneksi aika pienilläkin muutoksilla voidaan saada paljon helpotusta aikaan. 

– Kun pohditaan kotona asumisen mahdollistavia ratkaisuja, pitää laajentaa ajattelu myös ympäristöön, ei pelkkään kiinteistöön. Onko esimerkiksi naapuriapua ja muita turvaverkkoja ympärillä ja millaisia palveluja kotiin on mahdollista saada? On myös otettava huomioon talon huoltoon ja hoitoon liittyvät asiat, kuten vaikkapa talvihoito. Löytyykö siihen itseltä jaksamista vai onko mahdollista hoitaa tarvittavat huolto- ja hoitotoimet ostopalveluina?

Valaistus on tärkeä turvallisuustekijä

Jossain vaiheessa kannattaa miettiä asumisratkaisuja ilman suuria tunteita. Toiset pysähtyvät miettimään asumista ensimmäisen kerran silloin, kun lapset muuttavat pois kotoa, ja joillekin eläkkeelle jääminen käynnistää pohdinnan itselle parhaasta ratkaisusta. 

Vanhenemista ei kuitenkaan kannata pelätä jonain pahana peikkona, joka ajaa väkisin pois kotoa. Jos on halua ja kuntoa asua omakotitalossa, kannattaa vain miettiä ajoissa, mitä muutoksia voi olla tarpeen tehdä, että koti olisi myöhemminkin turvallinen. 

Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvonta auttaa juuri näissä asioissa: 

 – Se, mistä meihin otetaan yhteyttä tilastollisesti eniten, ovat märkätilat ja porrasympäristö. Myös lämmitysjärjestelmä herättää paljon kysymyksiä, listaa Nina Leino. 

– Itse pidän hyvin tärkeinä asioina palo- ja kaatumisturvallisuutta. Valaistuksen merkitystä saatetaan vähätellä, mutta sen parantaminen niin sisällä kuin ulkonakin on merkittävä turvallisuustekijä. 

Vanhustyön keskusliitolla on valtakunnallinen palvelunumero, josta saa apua pohdintaan. Aluksi kartoitetaan soittajan tilannetta puhelimessa. Tarpeen mukaan korjausneuvojat tekevät kotikäyntejä. 

– Teemme ihan konkreettisia suunnitelmia, joissa on yksilöllisiä ratkaisuja kohteen yksityiskohdat huomioiden. On kotikäynnin alkusyy mikä tahansa, niin samalla kartoitamme tietysti muutkin turvallisuusasiat. Meidän palvelumme on maksuton 65 vuotta täyttäneille ja heidän läheisilleen. Tietysti neuvomme myös ammattilaisia, jotka tekevät töitä ikääntyneiden kanssa.

Esteetön koti on turvallinen koti

Turvallisen asumisen ykkösasia on esteettömyys, kun liikuntakyky alkaa heiketä. Esteettömyyttä voidaan parantaa ulkona erilaisilla luiskarakenteilla ja ovien avaamista helpottavilla ratkaisuilla. Sisällä asiaa auttavat kynnysluiskat, erilaiset tukikahvat ja käsijohteet. 

Matot ovat potentiaalisia kaatumisen aiheuttajia, joten voi miettiä, onko lattialla ihan pakko olla matto. Jos siitä ei raaski luopua, on olemassa erityisiä kulmavahteja, jotka pitävät maton hyvin paikallaan. Märkätiloissa ensisijaisia tehtäviä ovat ammeen korvaaminen suihkulla ja oikeisiin paikkoihin asennetut tukikahvat. 

Kalliimpia asumista helpottavia ratkaisuja ovat erilaiset tasonostimet ja porrashissit. Ne helpottavat asumista varsinkin, jos pesutilat ovat kellarikerroksessa.

Turvateknologiaa ikääntyneen avuksi

Ehdottoman tärkeää on paloturvallisuudesta huolehtiminen. Ikääntyneen läheisten on hyvä varmistaa, että palo- ja häkävaroittimet ovat asianmukaisesti asennetut ja kunnossa. Liesivahtikin kannattaa asennuttaa. Se katkaisee virran liedestä tietyn ajan kuluessa – hella ei siis voi jäädä vahingossa päälle.

Erilaista turvateknologiaa – kuten turvarannekkeita, ovivahteja tai sänkyvahteja – on kehitetty ja kehitetään kaiken aikaa. Ne hälyttävät, jos vanhus kaatuu, putoaa sängystä tai lähtee ulos eikä palaa takaisin tietyn ajan kuluessa. Niiden turvin vanhuksen läheiset voivat olla luottavaisempia sen suhteen, miten siellä kotona pärjäillään. Niitä voi myös vuokrata pientä kuukausivuokraa vastaan.    

Turvallisuustekijä on sekin, ettei kotoa tarvitse ihan joka asian perässä lähteä keskustaan. Kotiin saa nimittäin tilattua monenlaisia palveluja. Jos asuu riittävän lähellä taajamaa, voi ruokakaupan ostokset tehdä netissä ja saada ne näppärästi kotiovelle toimitettuna. Myös siivous- ja hyvinvointipalveluja voi hankkia ostopalveluina. Monilla paikkakunnilla on kotikäyntejä tekeviä kampaajia, jalkahoitajia ja hierojia – vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. 

Valtakunnallinen Gubbe-palvelu on puolestaan ennaltaehkäisevä ja kuntouttava hoivapalvelu, joka tukee ikäihmisen omatoimisuutta ja aktiivisuutta. Hoivatehtävien lisäksi Gubbe-avustaja auttaa kodin askareissa, pitää seuraa, lähtee kaveriksi, vaikka teatteriin tai ulkoilemaan. Gubben lisäksi on myös muita vastaavia palveluja esimerkiksi Helppy.

Esteettömyyskorjauksiin voi saada avustusta

Kodin esteettömyysparannuksiin voi hakea ARAlta iäkkäiden henkilöiden asuntojen korjausavustusta. Sitä myönnetään yli 65-vuotiaille pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille ympärivuotisessa käytössä olevan kodin korjauksiin. Avustus on tarkoitettu parantamaan kotona asumisen edellytyksiä. 

Avustuksen saamiseksi pitää mahtua tiettyihin tulo- ja varallisuusraameihin. Avustusta voi saada enintään 50 prosenttia (joissakin erityistapauksissa 70 %) hyväksytyistä kustannuksista – omaakin pääomaa pitää siis olla. Avustushakemus tulee jättää ja saada päätös ennen työn aloittamista. Jälkikäteen ei voida myöntää avustusta. Päätöksen mukainen korjausavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan remontin valmistumisen jälkeen. Avustushakemus pitää kuitenkin tehdä ennen töiden aloittamista.  

Myös lämmitysjärjestelmän muutoksiin voi hakea avustuksia. Niitä myöntävät sekä ARA että ELY-keskukset. Kotitalousvähennykselläkin voi keventää kustannuksia. Pitää kuitenkin olla tarkkana, sillä pääsääntöisesti samaan korjauskohteeseen ei voi hakea useita avustuksia.

Älä jää yksin nyhjäämään

Yksinäisyys on monelle kotona asuvalle iso ongelma. Sitä voi helpottaa esimerkiksi osallistumalla ikäihmisille tarkoitettuun harrastustoimintaan. Mielekäs tekeminen ja harrastuksen kautta tulevat uudet ystävät pitävät mielen virkeänä ja auttavat jaksamisessa. 

Myös monilla järjestöillä on ystäväpalveluja ja esimerkiksi Vanhustyön keskusliitolla on Vahvikelinja, joka on vapaaehtoisten avulla toteutettavaa puhelinpalvelua. Puheluissa ratkotaan yhdessä aivopähkinöitä, visaillaan tai muistellaan mukavia tai jutustellaan muuten vaan.

Mahdollisuus myös puhelinjumppaan istuen tai seisten. Valinnanvaraa tehtävissä riittää aina helpoista haastaviin ja niistä soittaja voi valita oman mielenkiintonsa mukaan sopivimmat. Tärkeintä on kuitenkin rento ja virkistävä hetki.

Näistä löydät ohjeita ja apua kotona asumisen tueksi

Vanhustyön keskusliitto: https://vtkl.fi/

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta: 09 350 860 13 palvelee arkisin klo 9–15.

Monen eri toimijan yhteistyönä toteutettu laaja tietopaketti vanhenemiseen varautumisesta: vanheneminen.fi

Vahvikelinja: puhelinnumero on 050 328 8588. Puheluihin vastataan maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 13–15. Torstaisin palvelemme myös ruotsiksi. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset.

Gubbe-palvelu: https://fi.gubbe.com/

Helppy: https://www.helppy.fi/

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik