Kesän lähestyessä moni kotimaalari suunnittelee maalausurakkaa, kuten lautaverhouksen huoltomaalausta. Siveltimellä ja ruiskulla on molemmilla omat hyvät puolensa ulkomaalaustöissä, ja sisällä tela puolustaa usein paikkaansa. Kannattaa muistaa, että valinta ei rajoitu maalausvälineen tyyppiin, vaan yhden tuoteryhmän sisälläkin on eroja.
Tutuista tutuin maalausväline on sivellin. Lehtori Tarja Saarinen Helsingin maalariammattikoulusta muistuttaa, että ulkomaalausta varten tarvitaan tavallista paksumpi ja isompi maalausväline. Moni tuntee siveltimen myös pensselinä tai sutina, mutta edellä mainitun kaltaista tuhtia ulkomaalaussivellintä kutsutaan myös maalausharjaksi.
– Maalausharjaa kannattaa käyttää lautaseinän maalauksessa, koska sillä maalin tartunta on kaikkein paras. Maalausharja ottaa riittävästi maalia niin, että tarttuvuus ja peittävyys ovat hyviä.
Saatavana on sekä täysin tekokuituvalmisteisia maalausharjoja että niin luonnonkuitua kuin tekokuituakin sisältäviä maalausharjoja. Vesiohenteiselle maalille Saarinen suosittelee tekokuitua.
– Tekokuituiselle maalausharjalla maali levittyy kauneimmin.
Sileä pinta antaa anteeksi vähiten
Saarinen tosin lisää, että lautaseinässä maalausvälineestä johtuvat erot eivät näy kaikkein selkeimmin. Sileitä pintoja maalatessa siveltimen valinta on kahta tärkeämpää.
– Sisämaalauksessa vesiohenteiselle maalille pitää ehdottomasti valita tekokuituharjaksinen sivellin eikä mustaharjaksista luonnonkuitusivellintä. Luonnonkuituinen sivellin imee itseensä maalista vettä ja alkaa harottaa, eikä jälki ole hyvää. Koska sivellin imee maalista liuotetta, tässä tapauksessa siis vettä, maalissa ei ole tarpeeksi liuotetta, ja kalvon muodostuminen heikentyy.
Mustaharjaksinen luonnonkuitusivellin soveltuu hyvin liuotinohenteisiin, kuten lakkabensiinillä ja mineraalitärpätillä ohennettaviin tuotteisiin.
Ruiskulla työ käy nopeasti
Ammattilaiset ovat käyttäneet ruiskuja nopeuden vuoksi soveltuvissa kohteissa jo pitkään, mutta sittemmin myös moni kotimaalari on löytänyt tämän maalausvälineen.
– Ruiskun käyttö on yleistynyt, koska pieniäkin sähköruiskuja on saatavilla. Jos ei ole koskaan käyttänyt ruiskua, siihen kannattaa suhtautua varovasti ja opetella ensin. Taitamattomalle tulee herkästi valumia.
Ruisku sopii lautaverhouksen ulkomaalaukseen, mutta Saarinen muistuttaa, että maali tarttuu pintaan parhaimmin kuitenkin viime kädessä siveltimellä. Jos maalataan puupuhdasta pintaa eli tehdään ensimmäistä maalausta, pensseliä kannattaa käyttää ainakin maalin kiinnittämiseen.
– Kun ammattilaiset ruiskumaalaavat julkisivuja, lautapintoja tai vastaavia puupintoja, he usein levittävät maalin ruiskulla ja vetävät siveltimellä tartunnan päälle. Paras tartunta syntyy aina siveltimellä. Jos kyse on huoltomaalauksesta, ruiskun jättämä pinta riittää siihen yleensä hyvin.
Ruiskumaalarin pitää muistaa säntillinen suojaus. Tämä pätee ulkonakin, jossa maalia suihkuaa helposti suojaamattomalle ikkunalle ja erityisen painokkaasti sisällä, jossa huonosti suojaamisen hoitanut maalaa erehdyksessä katon sijaan koko huoneen.
Peltikatolla samat sävelet
Lautaverhouksen ohella monia kotimaalareita työllistää peltikaton maalaus. Sekä ruisku että pensseli käyvät hyvin tähän tarkoitukseen.
Kattoon pätevät pitkälti samat lainalaisuudet kuin ulkoseiniinkin.
– Huoltomaalaukseen ruiskupinta on riittävän hyvä. Jos kyse on ensimmäisestä maalauksesta, pinta kannattaa kiinnittää siveltimellä, jotta se kestää.
Jos jokin asia tuntuu epäselvältä, Saarinen suosittelee kysymään maalikaupasta. Palveleva liike osaa neuvoa hyvin ja tukena ovat myös maalitehtaiden neuvontapalvelut.
Penninvenyttäminen välineissä tulee yleensä kalliiksi.
– Suhteellisen laadukkaita maalausvälineitä kannattaa käyttää. Älyttömän kalliisiin tuotteisiin ei ole tarvetta mennä, mutta keskihintaiset ovat riittävän hyviä. Niitä voi käyttää useaan kertaan ja työn jälki on parempi kuin halvimmilla.
Tela on sisämaalausväline
Tarja Saarinen sanoo, että telalla ei voi tehdä missään ulkomaalauskäytössä viimeistä pintaa. Korkeintaan sitä voi käyttää maalin levittämiseen peltikatolla, jos uskoo voittavansa tällä kurin aikaa.
– Telalla peltikatolle levitetty maali pitää ehdottomasti kiinnittää siveltimellä. Telalla maali ei tartu riittävän hyvin peltipintaan.
Sen sijaan sisämaalaukseen tela sopii hyvin. Se on nopea ja tekee moneen tarkoitukseen kaunista jälkeä.
– Sisäseinien maalaamisessa ei joitain poikkeuksia lukuun ottamatta käytetä enää sivellinjälkeä, vaan ne maalataan telalla. Lyhytnukkaisilla mohair- tai huopateloilla saa laakaoviin nättiä jälkeä.
Siveltimen vedot maalipinnassa sopivat lähinnä iäkkäiden talojen tyyliin. Modernissa ympäristössä telan jälki on yleensä parempi.
Kuten muissakin maalausvälineissä, myös teloissa pieni lisäinvestointi tai sen sivuuttaminen on luettavissa maalipinnasta vuosia eteenpäin. Halvimman telan osto ja jäljen manailu on tavallinen virhe.
– Halvasta kertakäyttötelasta irtoaa nukkaa ja se jättää karvaista pintaa. Hyvän telan voi pestä ja käyttää useampaan kertaan. Varsinkin pitkänukkainen tela kannattaa pestä hyvin ennen työn aloittamista irtonukan välttämiseksi.