Olipa kyseessä sitten omakotitalo tai vapaa-ajan asunto, vanhaankin rakennukseen voidaan toteuttaa lisää majoitustilaa monin eri keinoin.

Viime vuonna moni pystytti itselleen etätyöpisteen mökille tai kotinurkkiin. Työrauha saattoi jäädä kuitenkin vähiin, jos kotikonttorin joutui sijoittamaan keittiöön tai olohuoneen nurkkaan, tai jos mökillä tilaa ei ollut alun perinkään runsaasti.

Sovun takaamiseksi onkin järjestettävä lisätilaa – tavalla tai toisella. On tunnettu tosiasia, että ilman pandemiaakin etenkin kauniille rantamökille olisi usein enemmän tulijoita kuin sinne mahtuisi majoittamaan.

– Monesti on kuitenkin niin, että yhtenä kesänä mökillä on hirveästi käyttäjiä, pieniä lapsia ja teinejä, mutta seuraavana vuonna ei ole muita kuin eläkeläisiä, huomauttaa arkkitehti SAFA Malin Moisio. Hän kehottaakin miettimään varsinkin mökin käyttöä hieman pidemmälle ennen kuin sinne ryhdytään toteuttamaan lisämajoitustilaa niin sanotusti isommalla kädellä.

– Jos koko suku on mökillä vain yhtenä kesänä, voi miettiä sellaisia väliaikaisia ratkaisuja, jotka eivät tarvitse lupia: telttoja tai asuntoautoja.

Moisio vinkkaa, että tilapäiseen tarpeeseen voi riittää myös kaikkein kevein ratkaisu, eli tilojen järjesteleminen uusiksi sisustamalla ja kalustamalla. Mikäli lisätilalle on kuitenkin pysyvämpi tarve, hän suosittelee ottamaan yhteyttä arkkitehtiin, jonka kanssa voidaan sitten ryhtyä pohtimaan ratkaisua. Kannattaisiko kenties rakentaa laajennusosa, tehdä pihapiiriin erillinen uusi rakennus – vai voisiko lisätilaa hakea talon tai mökin sisäpuolelta?

Vanhaa kannattaa aina hyödyntää

Moisio painottaa sopivan ratkaisun olevan aina tapauskohtainen. Paljon riippuu itse rakennuksesta, mutta myös sen käytöstä:

– Jos halutaan, että kaikki on samassa rakennuksessa, laajentaminen on luonteva ratkaisu.

Varsinkin jos kyseessä on vanha, kulttuurihistoriallisesti arvokas tai muuten suojeltava rakennus, hän olisi kuitenkin varovainen lisärakentamisen suhteen.

– Mieluummin käyttäisi sitä, mitä on, eikä ainakaan purkaisi mitään vanhaa, vaan hyödyntäisi sitä.

Arkkitehti muistuttaa, että myös hiilijalanjäljen kannalta on aina parempi, mitä vähemmän rakennetaan. Tontilla jäljellä olevan rakennusoikeuden määräkin voi rajoittaa lisärakentamista. Sen voi yleensä tarkistaa kaavasta – jos alueella sellainen on.

– Jos kaavaa ei ole, se selviää rakennusjärjestyksestä ja kysymällä kunnasta.

Tavallisesti laajentaminen edellyttää rakennussuunnittelijaa, mutta jos rakennukseen tehdään esimerkiksi uusia märkätiloja, mukaan tarvitaan myös LVI- ja sähkösuunnittelijat. Moisio huomauttaa lisärakentamisen olevan uudisrakentamista vaikeampaa, sillä uudisosa on vielä kytkettävä vanhaan rakennukseen.

– Hintaa tulee, jos tarvitsee ryhtyä tekemään perustukset tai rakenteet uusiksi.

Käytännössä usein hänen mukaansa onkin helpompaa vain tehdä uusi rakennus. Monesti se on myös laajentamista halvempaa.

Erilaisia laajennusperiaatteita

Arkkitehtinä Moisio on suunnitellut monenlaisia laajennuksia eri toteutusperiaatteilla. Laajennus voidaan tehdä esimerkiksi niin sanottuna palapelinä, joka muodostuu useista eri laajennusosista, tai vanhan rakennusmassan tyylisenä ja levyisenä jatkeena. Sisäisessä laajentamisessa lisätila toteutetaan rakennuksen vaipan sisälle ottamalla käyttöön esimerkiksi kylmät ullakkotilat.

– Sisäinen laajentaminen on tietyllä lailla järkevintä, hän huomauttaa.

Esimerkiksi vanhan rintamamiestalon umpinainen, puolilämmin kuisti voidaan muuttaa asuinkäyttöön sopivaksi. Moisio kertoo toteuttaneensa asuintiloja paljon myös vinteille.

– Vanhassa talossa saattaa olla tuulettuva vintti osa rakennetta. Kun se eristetään, olen tehnyt uuden rakenteen, joka on vähän irti seinästä ja katosta, hän kuvailee. Uusi rakenne on vintillä kuin tila tilassa, jolloin se pysyy edelleen tuulettuvana.

Vanhaan rakennukseen voidaan myös kytkeä uudisosa esimerkiksi katoksella.

– Katto jatkuu, mutta rakennusten väliin tulee lasitettu terassi tai vaikka märkätila, kuvailee Moisio.

Kytketystä nivelosasta näkee selkeästi, mikä on uudisosaa ja mikä vanhaa. Toisin kuin jatke, se ei yritä sulautua osaksi vanhaa rakennusta.

Moisio muistuttaa laajentamisen olevan luvanvaraista, ja että luvanvaraisissa toimenpiteissä on kuultava myös naapureita. Väliseinien lisääminen puolestaan ei vaadi lupia, mutta osa rakennuksen sisäpuolisista töistä, kuten uuden märkätilan toteuttaminen tai vintin lisäeristäminen, ovat yleensä luvanvaraisia. Riippuu kuitenkin kunnasta, vaaditaanko niissä toimenpide- vai rakennuslupaa.

Laajentaa voi myös vanhaa kunnioittaen

Parhaillaan Moisiolla on työn alla useampikin laajennuskohde. Vaikka laajennukset ovatkin hänen mukaansa uudisrakennuksia haastavampia suunnitella, ne ovat kuitenkin mielenkiintoinen haaste reunaehtoineen.

– Laajennuksen pitää oikeasti sopia siihen vanhaan rakennukseen, hän tiivistää.

– Varsinkin kun teen muutoksia 100-vuotiaisiin rakennuksiin, olen kyllä aika tarkka, mitä suostun tekemään.

Moisio kertoo pitävänsä työtään onnistuneena, jos rakennuksesta ei jälkeenpäin edes huomaa, että sitä on laajennettu. Myös tavanomaisempaa 1970–90-luvun mökkiä hän laajentaisi mieluiten vain sen alkuperäisen tyylin mukaisesti.

– Jos tehdään täysin uusi rakennus, se voi olla sitten vaikka miten moderni lasikuutio tai jokin muu.

Hän huomauttaa, että sellainenkin voi olla kuitenkin hyvä sijoittaa hieman sivummalle pihapiiriin, jos vanhat rakennukset ovat kovin eri tyylisiä.

Aitta tai varasto majoitustilaksi

Lisätilaa varten ei tarvitse aina kuitenkaan välttämättä rakentaa uutta. Myös vanhan piharakennuksen, kuten aitan tai varaston, voi usein muuttaa lämpimäksi majoitustilaksi lisäämällä niihin eristystä.

Aitan muuttaminen majoitustilaksi ei ole Moision mukaan mikään suuri työ. Yleensä niiden seinät on jo hyvin eristetty, eikä niihin tarvitse välttämättä toteuttaa märkätiloja.

Rakennusten käyttötarkoitus on kuitenkin tarkasti määritelty. Jos käyttötarkoitus muuttuu, muutokseen on haettava lupa kunnalta. Tontilla jo käytettyyn rakennusoikeuden määrään lasketaan käyttötarkoituksesta riippumatta kaikkien rakennusten kerrosala, olivatpa ne sitten kylmiä tai lämpimiä.

– Yleensä on jaoteltu erikseen lomarakennus, sauna, talousrakennus… Joskus on erikseen määritelty nukkuma- tai vierasaitta, kertoo Moisio. Nukkuma-aitat ovat yleensä ranta-alueillakin sallittuja, mutta niissä ei saa olla asumisen tunnusmerkistöä kuten esimerkiksi keittiötä.

Moisio toteaa tulkintojen muuttuvan kuitenkin jatkuvasti. Jos talousrakennuksen sisustaa ja rakentaa tilapäiseen nukkumakäyttöön, siitä tuskin koituu ongelmia.

– Ei kukaan käy kyttäämässä, jos joku käy siellä joskus nukkumassa, hän huomauttaa.

Kunnan rakennusjärjestys ohjenuorana

Tontille voidaan hankkia lisämajoitustilaa myös valmiina paikalle toimitettavalla moduulilla tai minitalolla, joita on nykyisin markkinoilla monipuolisesti.

Moisio huomauttaa, että sellaista sijoiteltaessa on varmistettava, ettei rakennelma sijaitse liian lähellä naapuritontin rajaa ja että se asettuu luontevasti pihapiirin kokonaisuuteen.

Minitaloakin varten vaaditaan yleensä lupa, jos kyseessä ei ole mikään aivan kevytrakenteinen pihavaja. Jossain kunnissa alle 20-neliöisen piharakennelman voi toteuttaa ilman erillistä lupaa.

– Niitä voi perustaa aika kevyesti vaikka kierrepaaluilla, Moisio kertoo.

Joka kunnalla on oma rakennusjärjestyksensä, jossa määritellään muun muassa sallittu rakentamisen määrä ranta-alueilla sekä miten lähellä rantaviivaa rakennus saa sijaita.

– Saunan etäisyys rantaviivasta on se 15 metriä, ja muiden talousrakennusten ja loma-asuntojen 30 metriä, heittää Moisio yleisenä karkeana esimerkkinä. Määräykset vaihtelevat kuitenkin kuntakohtaisesti. Naapurisovun säilyttämiseksi niihin kannattaa perehtyä jo etukäteen.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime