Kevään tullen multasormea alkaa syyhyttää. Puutarhapuuhiin on päästävä, mutta ensin pitäisi hankkia multaa. Paikallislehdessä on ehkä ilmoitus halvasta peltomullasta, mutta ajaako se saman asian kuin säkkitavarana tai kuormana hankittu kasvualusta?

Multaa tarvitsevan on hyvä pitää mielessä tärkeä kahtiajako: puutarhaansa voi hankkia joko koostumukseltaan sattumanvaraista peltomultaa tai teollisesti valmistettua, laadultaan melko tasaista kasvualustaa.

Kun kasvualusta ei ole mitä vain maasta kaivettua, itsenäisesti muodostunutta maata, vaan kyseessä on maa-aineksia ja ravinteita yhdistelemällä valmistettu kaupallinen tuote, seosmulta, sitä koskevat lannoitevalmistelain määräykset.

– Jos kasvualustaa on muokattu, eli siihen on sekoitettu eri maa-aineksia ja ravinteita, kyse on kaupallisesta tuotteesta, jossa tulee olla Eviran hyväksynnän mukainen tuoteseloste. Kasvualustan valmistuksessa tähdätään siihen, ettei siinä olisi merkittävästi rikkakasveja eikä suuria kiviä tai muita epäpuhtauksia. Kasvualusta on seossuhteeltaan ideaali kasvualustaksi. Siinä on sopivassa suhteessa ravinteita, ja se on lannoitettua ja kalkittua sekä happamuudeltaan sopivaa. Kun käyttää valmista kasvualustaa nurmikon perustamiseen tai puiden, pensaiden tai perennojen istuttamiseen, kasvu pääsee ensimmäisenä vuonna vauhtiin ilman, että tarvitsee lannoittaa tai kalkita, opastaa Viheraluerakentajat ry:n toiminnanjohtaja Seppo Närhi.

Säkkimulta sopii pieneen tarpeeseen

Kasvualustaa voi ostaa sekä säkkitavarana esimerkiksi puutarhaliikkeistä ja rauta-maatalouskaupoista että irtomultana, käytännössä yleensä kuormina, multa-asemilta.

Säkkitavara on pieniin tarpeisiin usein paras vaihtoehto. Sitä on saatavissa helposti, sen koostumus ja käyttötarkoitus on merkitty selkeästi säkkiin ja se on tasalaatuista.

– Säkeissä on tarkka tuoteseloste, josta selviää, mihin multa on tarkoitettu. Siinä on yleensä kerrottu, onko kasvualusta tarkoitettu hyötyviljelyyn, puille tai pensaille, vai onko kyseessä erikoismulta, joka on tarkoitettu alppiruusuille ja muille happaman maan kasveille.

Multa kasvien mukaan

Närhi muistuttaa, että ennen kasvualustan hankkimista täytyy tietää, mitä kasveja siihen aiotaan istuttaa.

– Hapanta maata vaativat alppiruusun ohella muiden muassa pensasmustikka, hortensia ja eräät varpukasvit sekä perennoista muutamat varjoyrtit, jaloangervot ja osa kurjenpolvista. Pääosa kasveista on sopeutuvaisia ja maan happamuuden täytyy olla todella pahasti pielessä, jotta ne eivät menestyisi. Ajan mittaan tapahtuu lajittumista, koska jotkin lajit sopivat olosuhteisiin hyvin ja menestyvät muita paremmin. Tämän vuoksi puutarhassa kannattaa suosia monilajista kasvien käyttöä.

Suuret multaerät on edullisin hankkia irtotavarana.

– Jos perustaisin uutta pihaa, ostaisin pääosan kasvualustasta kuormana ja erikoistarkoituksiin, kuten alppiruusuille, hankkisin yksittäisiä säkkejä sen mukaan, montako kuoppaa kaivetaan.

Peltomullan käyttö on arpapeliä

Toisin kuin kaupalliseen käyttöön valmistettu kasvualusta, peltomulta on koostumukseltaan sattumanvaraista. Se on sitä, mitä maasta kaivamalla sattuu kauhaan jäämään. Sen laatu vaihtelee eikä sitä koske mikään sääntely.

Multien merkittävimmät laatuerot liittyvät happamuuteen ja rikkakasvien määrään.

– Peltomullan mukana tulee todennäköisesti paljon rikkakasveja, joista eroon pääseminen on vaikeaa. Nurmikon pohjaksi sitä voi käyttää, jos ei ole kovia laatuvaatimuksia. Nurmikkoa leikataan säännöllisesti, joten se lajittuu kyllä.

Pensaille, puille, perennaryhmille tai varsinkaan kasvimaaksi Närhi ei peltomultaa suosittele.

– Se antaa liian hyvät lähtökohdat rikkakasvien kasvulle ja edessä on melkoinen kitkeminen.

Maata voi parantaa, jos haluaa nähdä vaivaa

Peltomultaa voi parantaa erilaisilla maanparanteilla.

– Jos käyttää peltomultaa, maan ravinnetilanne olisi hyvä tutkituttaa. Maanäytteen voi toimittaa analyysiin, josta selviää, tarvitseeko maata kalkita tai lannoittaa tai parantaa humuksella tai hiekalla, jos rakeisuus ei ole kohdallaan.

Tällaisessa parantelussa on perimmiltään kyse siitä, että peltomultaa pyritään omin toimin muokkaamaan samankaltaiseksi tuotteeksi kuin millainen olisi voitu ostaa valmiina, teollisesti valmistettuna kasvualustana. Jää kunkin oman harkinnan varaan, saavutetaanko peltomullan käytöllä niin huomattavaa taloudellista etua, että ylimääräinen vaivannäkö on järkevää. Peltomulta tuottaa ylimääräistä vaivaa myös rikkaruohojen kitkemisen muodossa.