Syksy on paras aika pensasaidan istuttamiselle, sillä maa on valmiiksi kosteaa eikä taimia tarvitse erikseen kastella. Monta muutakin mukavaa puuhaa mahtuu syksyn puutarhasesonkiin.

– Kaikkia astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan siitä alkaen, kun maa sulaa aina sinne asti, kun se alkaa uudelleen mennä routaan. Suositeltavaa toki on hoitaa istutukset sen verran ajoissa, että taimet ehtivät vähän juurtua. Etelä-Suomessa se tarkoittaa käytännössä syyskuun loppua tai lokakuun alkupuolta, listaa hortonomi AMK Salla Leppäkoski, Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampukselta. 

– Jo lepotilassa olevia kasveja eli sellaisia, joista on lehdet tippuneet, voi myös ihan hyvin istuttaa. On olemassa pieni riski, että ne kovin arat kasvit näin istutettuina talvehtivat huonommin, mutta ihan peruspensaat – esimerkiksi angervot – voi hyvin istuttaa myös lepotilaisina.

Leppäkoski suosittelee myös penasasaidan tai- aidanteen perustamista nimenomaan syksyllä. Silloin sataa enemmän, ilmankosteus on korkea ja maakin on valmiiksi kostea. Kasvien hoito on kevääseen verrattuna helpompaa, kun taimia ei juurikaan tarvitse kastella.

Haravoinnin sijaan lehdet voi silputa nurmikkoon

Nurmikkoa sen sijaan ei kannata kylvää kovin myöhään. Sen pitäisi ehtiä itää ennen talven tuloa. Muuten nurmikon hoito jatkuu aina siihen saakka, kun ilman lämpötila laskee viiteen asteeseen. Leikkauskertojen määrä vähenee hidastuvan kasvun syksyä kohti ja syksyllä viimeisen leikkauskerran jälkeen nurmikon voi jättää vähän kesäistä pidemmäksi.

– Samalla pudonneet lehdet voi silputa ruohonleikkurilla nurmikkoon. Silppu ruokkii maaperän mikrobistoa ja toimii luontaisena maanparannusaineena, Leppäkoski neuvoo.

Lehtiä ei siis tarvitse haravoida, paitsi jos niitä on niin paljon, ettei ruohonleikkuri kasoille pärjää. Haravointihan on toki hyvää hyötyliikuntaa, mutta siitä ei tarvitse ottaa stressiä. 

Syksy on lisäksi kukkasipulien aikaa. Paras aika niiden istuttamiselle on syys-lokakuun taitteessa. Liian aikaisin istutettuina ne saattavat aloittaa kasvun jo ennen talvea ja se heikentää kevään kukintaa.

Suojaa kukkasipulit jyrsijöiltä ja arat kasvit pakkaselta

Monet kukkasipulit maistuvat puutarhan pikku jyrsijöille, joten ainakin tulppaanit ja krookukset kannattaa suojata. Sipulit voi istuttaa maahan vanhoissa muoviruukuissa tai erityisissä istutuskoreissa, joita saa puutarhakaupoista. Sipulin voi myös paketoida pikkusilmäiseen verkkoon ja istuttaa siinä. Hiiret käyvät syömässä sipuleita yläkautta, joten istutuksen päällekin on hyvä levittää verkko.

Sipulikukkien istuttamisen lisäksi syksyllä jaetaan ja istutetaan uudelleen keväällä kukkivat perennat. Isommat puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset on syytä lykätä kevättalvelle, mutta syksyllä voi poistaa kuolleet ja huonokuntoiset oksat sekä harventaa pensaita varovasti. Leikkaukset olisi syytä tehdä silloin, kun pensaassa on vielä vihreät lehdet. 

Syksyllä puetaan arat kasvit talvivaatteisiin. Juuriston suojaksi voi levittää pakkasturvetta tai turvematon ja oksiston voi pyöräyttää ohueen pakkaskankaaseen. Sitä löytyy niin marketeista kuin puutarhaliikkeistäkin. Köynnökset voi laskea alas sekä peitellä kankaan lisäksi havuilla. Suojaus viimeistellään lumikerroksella sitten, kun sitä on satanut. 

Jos jokasyksyinen askartelu suojausten kanssa ei innosta, varmin keino on valita puutarhaan vain sellaisia kasveja, jotka taatusti kestävät oman pihan kasvuvyöhykkeellä. 

Syyslannoitus on sitten ihan oma lukunsa. Leppäkoski toteaa sen jakavan puutarha-alallakin ihmisten mielipiteitä: lannoittaako aikaisin vai myöhempään vai jättääkö vallan lannoittamatta. 

– Itse kuulun siihen koulukuntaan, että syyslannoitus pitäisi tehdä jo elokuun aikana, että siitä olisi hyötyä kasville. Sitä mukaa kun lehdet alkavat ruskettua, kasvin nestevirtaus vähenee eikä se enää välttämättä hyödy lannoituksesta.

Jos kohta lehtisilppu on hyväksi nurmikolle, sitä ei kannata kanniskella esimerkiksi marjapensaiden juurelle. Lehtimassassa saattaa olla niille haitallisia tuholaisia tai tauteja. 

Joko olet kokeillut talvikylvöä?

Jos puutarhassa on tilaa hyötykasveille, niin kannattaa kokeilla siementen talvikylvöä. Talvella kylvetyt siemenet aloittavat kasvunsa keväällä kylvettyjä aiemmin ja siten satokin valmistuu aiemmin. 

Silloin syystöihin kuuluu kasvilavan, -laatikon tai -penkin kitkeminen rikkaruohoista mahdollisimman tarkkaan. Periaatteessa siemenet voisi kylvää jo myöhään syksyllä, mutta silloin pitäisi tietää, että talvesta tulee varmasti kylmä eikä viime vuosien perusteella voi sellaista ennustaa. 

Ajateltu kasvualusta kannattaa peittää niin, ettei maa jäädy ihan umpijäähän. Kasvilavan tai -laatikon voi peittää lasilla tai vaikka pressulla. Toimiva konsti on myös kiikuttaa yksi multasäkki kellariin tai muuhun sellaiseen tilaan, jossa se pysyy sulana, sillä sulaa multaa tarvitaan kylvövaiheessa. 

Varsinaisen kylvön aika on helmi-maaliskuussa. Kasvupaikalta lapioidaan lumi pois ja poistetaan mahdolliset suojaukset. Sen jälkeen kylvetään siemenet, peitellään ohuella kerroksella multaa ja nakataan lunta päälle. Kylvöksen voi vielä suojata lasilla tai harsolla. 

Talvikylvö sopii erityisesti pitkän kasvuajan vaativille kasveille. Sellaisia ovat esimerkiksi porkkana ja palsternakka. Myös lukuisia yrttejä voi kylvää talvella. Persilja, timjami, oregano, ruohosipuli, sitruunamelissa ja salvia soveltuvat talvella kyvettäviksi, koska muutenkin talvehtivat suuressa osassa maata. Mikään ei tietenkään estä tekemästä omia kokeiluja. 

Joitakin yrttejä voi kylvää tai istuttaa ihan perennapenkkiin koristetarkoituksessa. Erityisen hyviä perhoskasveja ovat oregano ja meillä vielä vähän tuntemattomampi, anikselta tuoksuva ja maistuva yrtti-iiso.

Siemenostoksille, mars!

Jos mullan sulattaminen ja kasvimaan lapiointi ei huvita talvella, voi useita lajeja kylvää jo syksyllä. Kylvöt täytyy vain muistaa tehdä riittävän myöhään, etteivät siemenet ala itää jo nyt. Hyvä ajankohta on aivan talven kynnyksellä loka-marraskuussa. 

Peitä siemenet kevyesti ohuella multa- tai hiekkakerroksella ja merkitse nimilapuilla. Jätskitikut ja vedenkestävä tussi ovat lyömätön yhdistelmä. Voit myös tehdä kartan viljelyksistäsi, niin muistat keväällä pikkuisia taimia ihmetellessä, että mitä tuli minnekin kylvettyä. 

Syksyllä voit kylvää esimerkiksi kaikki pitkän kasvuajan vihannekset kuten sipulit, porkkanan, palsternakan, mustajuuren ja retiisin. Kylvä siemenet mielellään kohopenkkiin, etteivät ne suotta likoa syyssateissa. 

Myös useimmat yrtit voi kylvää syksyllä. Esimerkkeinä voisi mainita tillin, ruohosipulin, persiljan ja lipstikan. Koska siemenet ovat hyvin edullisia, ei mikään estä tekemästä omia kokeiluja. 

Monet perennat  ja yksivuotiset kesäkukat ovat omiaan syyskylvöihin. Kaupasta kannattaa napata matkaan ainakin ruiskaunokin, kehäkukan, orvokkien ja silkkiunikon siemeniä. Perennoista voisi mainita ritarinkannuksen ja salkoruusut. Lisää vinkkejä sopivista lajeista voi etsiä netistä esimerkiksi Hyötykasviyhdistyksen sivuilta.

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Elina Salmi