Tapparasta ja leijonapaidasta tuttu kiekkolegenda Janne Ojanen sai tarpeekseen jättimäisistä sähkölaskuista ja vaihtoi maalämpöön. Energialaskusta katosi yli kaksi kolmasosaa.
Reilut kolme vuotta sitten aktiiviuransa päättänyt Janne Ojanen asuu perheineen Itä-Tampereella hirsitalossa, jonka pinta-ala on kaiken kaikkiaan noin 300 neliötä ja asuinpinta-ala noin 200 neliötä.
Hirrellä on rakennusmateriaalina monia hyviä ominaisuuksia, mutta kaikkein energiatehokkain valinta se ei ole. Ojasen talossa on suuria ikkunoita ja yläkerrassa korkeita huoneita, mikä nostaa kulutusta myös.
Sähköllä lämminneen kookkaan talon vuosikulutus pyöri 39 000 kilowattitunnin haminoilla. Viime vuonna Ojanen sai tarpeekseen.
– Kovia talvia oli pari peräkkäin ja sähkölaskut olivat talvikuukausina niin hurjia, että ajattelin, että nyt on pakko tehdä jotain.
Maalämpö helppo valinta
Ojanen oli yhteydessä tamperelaiseen, IVT:n lämpöpumppuja edustavaan Honkoliini Professional Oy:öön, jonka perustaja Erkki Honkoliini oli hänelle tuttu yhteistyökumppani jo jääkiekkovuosilta Tapparasta.
Sähkölaskun leikkaaminen lähti liikkeelle talon ja tontin kartoituksessa. Koska talossa oli lämmönjakojärjestelmänä jo valmiiksi vesikiertoinen lattialämmitys, oli selvää, että ilmalämpöpumppuun ei kannata tyytyä vaan järkevämpi valinta on vesikiertoon kytkettävä lämpöpumppu, käytännössä joko ilma-vesilämpö tai maalämpö.
Pian osoittautui, että Ojasen taloon soveltuu parhaiten maalämpöjärjestelmä.
– Jotain muitakin systeemejä mietittiin, mutta ne jäivät nopeasti ja Honkoliini sai minut vakuuttuneeksi siitä, että maalämpö on paras vaihtoehto, sanoo Ojanen.
Poraamisen onnistuminen avainkysymys
Tekninen asiantuntija Ari Seppä Honkoliini Professional Oy:stä sanoo, että tämäntyyppisissä kohteissa maalämpö on yleensä paras ratkaisu, kunhan peruskallio vain tulee riittävän nopeasti vastaan ja lämpökaivon poraaminen onnistuu.
– Jos tavanomaisessa omakotikohteessa ilma-vesilämpö maksaa pyöreästi noin 12 000 euroa ja maalämpö noin 18 000 euroa, maalämmön hyötysuhde on niin paljon parempi, että loppujen lopuksi se maksaa itsensä nopeammin takaisin. Tampereella on sellaisiakin alueita, lähinnä Pispalan ja Epilän soraharjualueet, missä poraaminen on haasteellista tai mahdotonta ja ilma-vesilämpökoneille on tilausta.
Ojasen talo sijaitsee toisella puolella kaupunkia Leinolassa, eikä poraamisessa ollut ongelmia.
– Naapurin naapuri oli porannut juuri ja toiselle naapurillekin katsottiin sopiva kaivon paikka, jos hän päättää laittaa maalämmön.
Lattialämmityksellä suurimmat säästöt
Taloon heti uutena asennettu vesikiertoinen lattialämmitys osoittautui nyt erinomaiseksi valinnaksi. Lämpöpumpun hyötysuhde on nimittäin sitä suurempi, mitä viileämpää vettä sillä tehdään. Lattialämmitykseen riittää pattereita viileämpi vesi, minkä vuoksi se maksimoi maalämpöpumpun tahkoamat säästöt.
– Lämpöpattereilla maalämmön COP on vuositasolla 3,6:n tienoilla, mutta lattialämmitystaloissa päästään noin 4:ään, arvioi Seppä.
COP eli lämpökerroin 4 tarkoittaa, että 1 kilowatilla sähkötehoa saadaan 4 kilowattia lämpötehoa.
Ojasen talon erittäin suuri sähkönkulutus puhui sekin maalämmön puolesta. Reilu kulutus tarkoittaa reilua säästöpotentiaalia.
Seppä sanoo, että hirsitalon tavallista suurempi kulutus näkyy lämmityksen tunnusluvuissa.
– Siinä missä tavanomaisesti rakennetussa talossa lattialämmityksen menovesi on noin 35-asteista, hirsitalossa vastaava luku on 40 asteen tuntumassa.
Tuttua työtä
Ojasen talo oli Sepän mukaan varsin tavanomainen saneerauskohde, jollaisia tehdään nykyisin suuria määriä vuosittain ihmisten siirtyessä pois öljystä ja sähköstä.
Lämpökaivon poraus otti päivän verran ja laitteiston asentaminen toisen. Lämmin vesi ja sähköt olivat poikki yhden aamupäivän.
– Teimme vastaavantyyppisiä kohteita viime vuonna parisataa. Olemme miettineet maalämpöjärjestelmämme mahdollisimman pitkälle valmiiksi niin, että se on hyvin toistettavissa eri kohteissa, jos mitään erikoista ei tule vastaan. Tästä syystä järjestelmässä on muun muassa työsäiliö mukana.
Energialaskusta pois kolmisen tonnia
Kun järjestelmä oli ollut toiminnassa tovin, Honkoliini Professionalin asentaja kävi vielä viime syksynä tarkastamassa sen toiminnan takuusopimuksen mukaisesti.
Seppä kertoo, että maalämmön käyttöönoton jälkeen ensimmäisenä vuonna viilataan lämpökäyriä ja muita säätöjä ja annetaan asiakkaalle tarvittaessa käyttöopastusta, mutta muuten järjestelmä on huomaamaton kuin ei olisikaan.
Ojanen sanoo, ettei ole kovin syvällisesti perehtynyt lämpöpumpun toimintaan, mutta että olennaisen huomasi jo ensimmäisenä talvena energialaskusta. Järjestelmän on arvioitu säästävän noin 2 900 euroa vuodessa.
– Takaisinmaksuajaksi laskeskeltiin viittä vuotta, mutta sähkölaskut näyttävät pienentyneen sen verran roimasti, että homma saattaa käydä jopa hieman kaavailtua nopeammin.