Autotalli on liian pieni nykyiseen käyttöön tai sen nurkasta haluttaisiin raivata lisää asuinneliöitä. Kannattaako laajentaminen? Kyllä kannattaa, jos kyseessä on paras vaihtoehto. Halvin vaihtoehto laajentaminen harvoin on.
Tarvitseeko auto lisää tilaa vai onko mielessä autotallin ottaminen osin muuhun käyttöön? Jos tallia halutaan laajentaa tai sen käyttötarkoitusta vaihtaa, ensimmäiseksi kannattaa selvittää, onko rakennusoikeutta jäljellä. Kuva: Flavijus | Dreamstime.com
Jotkut haluaisivat kotitaloonsa nykyistä suuremman autotallin. Syy voi olla vaikkapa se, että talli on mitoitettu aikanaan 70-luvun kompaktille perheautolle ja tämän päivän katumaasturi on viedä ovenkarmit mennessään.
Toinen tallitilan laajentamisen tai muokkaamisen syy on, että suuri talli on hukkakäytössä ja osa siitä valjastettaisiin mieluusti paremmin asumista palvelevaan tarkoitukseen.
– Tyypillisimmin autotallia laajennetaan, jotta kotiin saataisiin lisää huonetilaa. Halutaan esimerkiksi siirtää työhuone autotalliin ja muuttaa entinen työhuone makuuhuoneeksi. Joskus kysellään kahden auton tallin muokkaamista yhden auton talliksi niin, että osa tilasta muutettaisiin varastoksi. Tällaisissa muutostöissä on tavallisesti kyse taloon kiinni rakennetusta autotallista, kertoo toimitusjohtaja Jenni Tuominen korjausrakentamisyritys Alterno Oy:stä.
Riittääkö rakennusoikeus?
Laajennusprojektia suunnittelevan ensimmäinen tehtävä on selvittää, onko tontilla tarpeeksi rakennusoikeutta.
Vaikka ulkoseinät pysyisivät paikallaan, rakennusoikeus voi muodostua ongelmaksi. Joissain kunnissa joillain reunaehdoilla on mahdollista, että vanhaa autotallia ei ole laskettu rakennusoikeuteen, mutta tilanne muuttuu, jos talli tai osa siitä otetaan asuinkäyttöön.
Rakennusoikeuteen liittyvät tulkinnat ovat osin kuntakohtaisia, joten yleispäteviä vastauksia ei voi antaa. Sama koskee rakennuslupakiemuroita.
Oman kotikunnan käytännöistä saa tietoa rakennusvalvonnasta. Tavallisesti myös paikalliset suunnittelu- ja rakennusyritykset tuntevat toimialueensa tulkinnat hyvin.
Pääsääntönä voidaan sanoa, että laajennusrakentamiseen ja käyttötarkoituksen muutokseen tarvitsee käytännössä aina rakennusluvan. Jos aiotaan lisätä tai vähentää ovia tai ikkunoita, myös julkisivumuutoksiin tarvitaan lupa.
Arkkitehti avuksi
Rakennusluvan saamisessa voi kestää kuukausiakin. Laajennushanketta kaavailevan on siis syytä olla liikkeellä hyvissä ajoin.
Projektin alkajaisiksi kannattaa ottaa yhteyttä arkkitehtiin, joka tekee kuvat rakennuslupaa varten. Kun lupa-asiat ovat hoidossa, tehdään tarpeen mukaan vielä rakenne- ja lvi-suunnitelmat ennen kuin laitetaan vasara heilumaan.
– Jos tuntee tutun rakentajan, jolla on hyvät suhteet suunnittelijoiden suuntaan, projektia voi lähteä viemään eteenpäin niinkin, että ottaa ensiksi yhteyttä suunnittelijaan. Pääsääntöisesti kannattaa kuitenkin palkata ensin arkkitehti, sillä tekijä ei pysty laskemaan urakalle hintaa ilman suunnitelmia.
Askarteluhuone vai varasto, vaatehuone vai walk-in-closet?
Byrokratia osaa joskus yllättää. Tismalleen samanlaista rakennusprojektia saattavat koskea erilaiset määräykset sen mukaan, millä nimellä rakennettavaa tilaa kutsutaan.
Tuomisen mukaan pääkaupunkiseudulla saattaa tavata sellaista tulkintaa, että vaatehuoneeseen on rakennettava ilmanvaihto, mutta jos samanlaisen tilan nimi on walk-in-closet, ilmanvaihtoa ei enää tarvitakaan.
– On tärkeää selvittää suunnittelijan kanssa, mikä huoneen käyttötarkoitus on ja miten se nimetään. Jos autotalliin tehdään askarteluhuone, ilmanvaihtoasiat on huomioitava tarkemmin kuin silloin, jos samaa tilaa kutsutaan varastoksi.
Seinät mieluummin tiellä kuin tukena
Vaikka alkuperäinen tila muuttuisi laajennuksessa vähän, tämä ei tarkoita, että työn määrä olisi vähäinen. Tehtävää on paljon ja vanhat raamit ovat ennemmin tiellä kuin tukena.
– Olemassa olevissa raameissa operoiminen tuo haasteita ja rajoitteita rakentamiseen.
Havainnollinen esimerkki on eristäminen. Normaalisti talleissa käytetyt eristyspaksuudet eivät vastaa asunnoilta vaadittavaa tasoa ja eristystä on lisättävä.
– Jos huonekorkeus on pari metriä, sisälle päin ei juuri eristellä tai kohta huonekorkeus on puolitoista metriä. Huonekorkeutta on tehtävä lisää kaivamalla maata pois tai korottamalla kattoa. Jos lattia on avattava, se on tehtävä piikkaamalla, sillä kaivinkone ei mahdu sisään, kuvailee Tuominen korjausrakentamisen haasteita.
Laajennus ei ole laihialainen ratkaisu
On hyvä tiedostaa, että penninvenyttämisen vuoksi vanhan laajentamiseen uuden rakentamisen sijaan ei kannata ryhtyä. Jos päältä päin katsoen vanhasta säilyy 90 prosenttia ja uutta syntyy 10 prosenttia, tämä ei tarkoita, että lisärakentamisen kustannukset olisivat vain 10 prosenttia uuden rakentamisesta. Kaikkea muuta.
– Pääsääntöisesti on järkevämpää ostaa tai rakentaa sopivan kokoinen talo kuin korjata väärän kokoista. Tavallisesti laajennushanke on kalliimpi kuin ensiksi ajatellaan. Loppukustannukset ovat suunnitteluineen, töineen ja materiaaleineen nopeasti 40 000–50 000 euroa.
– Joissain tapauksissa on taloudellisesti kannattavampaa purkaa vanha autotalli ja rakentaa kokonaan uusi. Tämä riippuu siitäkin, miten kiinteästi vanha talli on rakennettu taloon kiinni. Joskus laajennushanke kaatuu korkean hinnan vuoksi.
Jos asuu monta sukupolvea perheessä ollutta taloa, tontin sijainti on erityisen mieleinen tai jostain muusta syystä ei halua muuttaa, kannattaa kaikin mokomin selvittää mahdollisuudet laajentamiseen.
Tuominen vinkkaa, että lisää asuintilaa on mahdollista raivata myös vaikkapa varastoon, ullakolle, puolikylmälle verannalle tai kellariin.