Hallitus valmistelee parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta, joka pyritään saamaan voimaan näillä näkymin vuonna 2023. Tärkeässä ja laajavaikutteisessa uudistuksessa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuulosta välttämättä tavallisen tallaajan korvaan kovin järisyttävältä. Sillä on kuitenkin yllättävän suuret yhteiskunnalliset vaikutukset. Laki säätelee maankäyttöä ja rakentamista monin tavoin ja vaikuttaa siis väistämättä meidän kaikkien arkeen, vaikka sitä ei tulisikaan ajatelleeksi.

Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on vuodelta 2000, ja kaipaa senkin vuoksi päivitystä. Lakia ei  kuitenkaan uudisteta silkasta uudistamisen ilosta, vaan jotta se täyttäisi paremmin nykytarpeet. Esimerkiksi rakentamisen laatu ja ympäristökysymykset ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime vuosina. Ne onkin laajasti huomioitu lakiuudistuksen sisällössä.

Lakiuudistuksella monta tavoitetta

Lainsäädäntöneuvos Lauri Jääskeläinen ympäristöministeriöstä kertoo lakiuudistuksen käynnistyneen poliittisesti jo Juha Sipilän hallituksen toimesta keväällä 2018. Tuolloin sen tavoitteeksi kirjattiin alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen, rakentamista koskevan ohjausjärjestelmän kehittäminen sekä valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtävien selkeyttäminen.

– Nykyinen hallitusohjelma on kirjannut uudistuksen päätavoitteiksi hiilineutraalin yhteiskunnan, luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen, rakentamisen laadun parantamisen ja digitalisaation edistämisen, hän sanoo.

Hallitusohjelman mukaisesti uudistetussa laissa säilytetään kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia, edistetään kaavaprosessin sujuvuutta ja vahvistetaan kuntien maapolitiikkaa. Jääskeläinen kertoo, että samalla luodaan myös rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. Rakennuksen omistaja saa rekisteristä myös tietoa tonttinsa rakennusoikeudesta ja lähiympäristön kaavoituksesta ja voi pitää yllä esimerkiksi rakennuksen kunnostuksiin liittyvää korjaustietoa.

Ympäristönäkökulmaa rakentamiseen

Koska lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on edistää hiilineutraalin yhteiskunnan toteutumista, ympäristöasiat ja rakentamisen hiilijalanjälki ovat siinä läsnä monin tavoin. 

Jääskeläinen kertoo uuden lain velvoittavan ensinnäkin edistämään ilmastonmuutoksen hillintää kaavoituksessa tukemalla resurssitehokasta yhdyskuntakehitystä ja luomalla edellytyksiä vähähiiliselle ja kestävälle liikennejärjestelmälle. 

– Kaavoituksessa olisi myös edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää luomalla edellytyksiä uusiutuvien ja vähähiilisten energiamuotojen hyödyntämiselle, hän huomauttaa.

Kaavoituksessa ja rakentamisessa olisi Jääskeläisen mukaan jatkossa varauduttava paremmin lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin. Laki velvoittaisi myös kiinnittämän kaavoja laadittaessa erityistä huomiota luonnon monimuotoisuutta koskeviin laadullisiin vaatimuksiin. 

Lakiin on tulossa lisäksi olennainen tekninen vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä:

– Rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki raportoitaisiin rakentamislupaa haettaessa laadittavalla ilmastoselvityksellä. Vähähiilisyydelle tulisi raja-arvovaatimus, joka ei kuitenkaan koskisi erillispientaloja, vaikka niiltäkin ilmastoselvitys vaadittaisiin, Jääskeläinen tarkentaa.

Parempaa rakentamisen laatua

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella pyritään myös parantamaan rakentamisen laatua.

Jääskeläinen toteaa, että hallitusohjelman mukaisesti lakiin lisättäisiin päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu. 

Rakennushankkeeseen ryhtyville eli rakennuttajalle säädettäisiin velvollisuus huolehtia rakennusaikataulun määrittelemisestä sellaiseksi, että rakentamisen olennaiset tekniset vaatimukset olisi mahdollista täyttää aikataulun puitteissa. 

– Päävastuullinen toteuttaja olisi vastuussa rakennuskohteen toteuttamisesta sopimuksen, suunnitelmien, rakennuskohteen toteuttamista koskevien säännösten, lupaehtojen ja hyvän rakennustavan mukaisesti, hän lisää.

Vastuu suunnitelmien oikeellisuudesta säilyisi edelleen suunnittelijoilla. Vastuiden selkeyttämiseksi päävastuullinen toteuttaja vastaisi omien alihankkijoiden suorituksesta kuin omastaan.

Pidempi elinkaari ja tehokkaampaa kierrätystä

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella pyritään myös pidentämään rakennusten elinkaarta. Rakennukselle määriteltäisiin sen suunnittelun yhteydessä tavoitteellinen tekninen käyttöikä. 

– Esimerkiksi asuinrakennuksen tavoitteellinen tekninen käyttöikä voisi olla vähintään 75 vuotta, mainitsee Jääskeläinen.  

Hän lisää, että rakennuksen olisi myös oltava purettavissa hyödynnettäviltä osiltaan siten, että rakennusosia voidaan käyttää uudelleen tai hyödyntää materiaalina. 

– Kun rakennus puretaan, olisi purkaminen järjestettävä siten, että mahdollisimman moni rakennustuote on käytettävissä uudelleen tai kierrätettävissä.

Rakennusmateriaalien ekologisuus on olennainen osa rakentamisen ympäristökuormitusta. Jääskeläinen kertoo, että rakennus- tai purkulupaa haettaessa tulisikin jatkossa esittää myös rakennus- ja purkumateriaaliselvitys. 

Selvityksestä on käytävä ilmi niin arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien, rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa- ja kiviaineksien kuin vaarallisten rakennus- ja purkujätteidenkin määristä.

Pienten piharakennusten luvanvaraisuus poistuu

Vaikka suuri osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain sisällöstä vaikuttaa etenkin rakennusliikkeiden toimintaan, siihen kaavaillaan myös yksityishenkilöiden kannalta keskeisiä uudistuksia. 

Jääskeläinen mainitsee esimerkkinä vähäisemmät rakentamistoimenpiteet, joiden luvanvaraisuutta lakiuudistuksessa helpotettaisiin.

– Jos muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettu kohde on kooltaan alle 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä, ei sen toteuttamiseen vaadittaisi lupaa. 

Hän painottaa, että luvanvaraisuudesta vapauttaminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rakentamisessa pitäisi noudattaa kunnan rakennusjärjestystä, mahdollisia kaavoja ja valtakunnallisista rakentamismääräyksistä johtuvia määräyksiä. Nämä koskevat muun muassa etäisyyttä naapurista, rakennelmien enimmäismäärää yhdellä tontilla ja paloturvallisuutta. 

– Kunnalla säilyisi myös mahdollisuus vaatia tällaiseltakin kohteelta lupaa, jos kohteella olisi vaikutusta esimerkiksi maisemaan, kulttuuriympäristöön tai ympäristönäkökohtiin, taikka rakentamista olisi syytä valvoa yleiseltä kannalta.

Lakiluonnos lausuntokierrokselle syksyn aikana

Yksityishenkilöiden osalta lakiuudistuksen tuomat uudet velvoitteet liittyvät Jääskeläisen mukaan pääasiassa edellä mainittuihin rakentamisen elinkaaritavoitteisiin: lain säännökset kannustavat pitkäikäisiin ratkaisuihin, ja rakennusta purettaessa tulisi edistää rakennusmateriaalien kierrätystä. 

– Rakentamislupaa haettaessa vaadittava ilmastoselvitys laadittaisiin ammattitaitoisten suunnittelijoiden toimesta, hän vielä lisää. Keskustelun alla on, tulisiko selvityksen laatijalle asettaa erityinen pätevyysvaatimus.

Jääskeläinen mainitsee, että yksittäisen rakennuksen omistajan pitäisi myös välittää uuteen Rakennetun ympäristön digitaaliseen tietojärjestelmään (RYTJ) tiedot sellaisistakin rakennuskohteen ylläpitoon vaikuttavista korjaustoimenpiteistä, jotka eivät viranomaislupaa edellytä.

– Tällaiset toimenpiteet voitaisiin kirjata digitaaliseen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen korjaustoimenpiteen tehneen yrityksen toimesta. 

Kestää kuitenkin vielä tovi, ennen kuin uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaikutukset näkyvät arjessamme. Lakiuudistuksen lausuntoluonnoksen oli alun perin tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kevään 2021 aikana. Jääskeläinen toteaa aikataulun kuitenkin viivästyneen lähinnä poliittisesti auki olevien kysymysten vuoksi.

– Tämän hetkinen arvio on, että lausuntokierros voisi käynnistyä elo-syyskuussa. Hallitusohjelman mukaan uudistus on määrä saada valmiiksi kuluvalla hallituskaudella, jolloin uuden lain voimaantulo voisi tapahtua aikaisintaan vuonna 2023–24.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime