Lumipeite suojaa pihan kasveja talven kylmyydeltä. Jos talvi onkin vähäluminen ja pakkaset saapuvat ennen lumia, kevään koittaessa puutarha voi olla murheellinen näky.

Talvi voi olla täynnä yllätyksiä. Samalla kun jossain päin Suomea lumihanget ovat ennätyskorkeudessa, toisaalla ihmetellään lumenpuutetta ja keskellä talvea vihertävää nurmikkoa.

Jos pysyvä lumi ei tule maahan edes joulukuussa, pakkasen kiristyessä kasveilla ei ole lumipeitettä turvanaan. Moni puutarhakasveistamme on lähtöisin leppeämmästä ilmastosta, joten ikuinen syksy ilman lumisuojaa ei lupaa niille hyvää.

Ennen talvea pihalla voidaan kuitenkin tehdä jos jotakin vaurioiden estämiseksi. Puutarha-alan koulutuspäällikkö Mia Tapio TTS Työtehoseurasta vakuuttaa syksyllä olevan myös hyvä aika esimerkiksi uusille istutuksille. Hän kertoo joskus tehneensä istutuksia vielä joulunalusviikolla ja vinkkaa hyödyntämään puutarhamyymälöiden syystarjoukset.

– Kun maa on vielä mukavasti sula, ihan hyvin voisi vielä tehdä istutuksia. Voi perustaa hyvin vaikka uuden perennapenkin!

Ränsistyneitä perennapenkkejä, joiden kukinnat ovat olleet jo vaisuja, voidaan syksyllä kunnostaa nostamalla taimet ylös, jakamalla ne ja istuttamalla jakotaimet takaisin penkkiin. Tapio kertoo ajan olevan lisäksi otollinen pihan kalkitsemiseen, mutta lannoittamiseen on elokuun jälkeen jo liian myöhäistä ryhtyä.

Lehdet silpuksi vai katteeksi?

Tapio toteaa lehtien haravoinnin olevan ensinnäkin iso kysymys pihan syysvalmisteluissa:

– Mitä niille sitten haluaa tehdä; silppuaako nurmikolla olevat lehdet vaikka ruohonleikkurilla pienemmäksi? Sitten ne ovat paremmin matojen ja pieneliöiden saatavissa. Ne katoavat hyvin sinne ja lannoittavat nurmikkoa.

Toinen varteenotettava ratkaisu on haravoida osa lehdistä pensaiden juurille katteeksi.

– Se auttaisi talvesta selviämiseen, kun pensaan juurella olisi lehtimassaa, joka pitäisi juuristoalueen vähän lämpöisempänä, hän huomauttaa.

Puista tulevaa lehtimassaa voi hyödyntää myös istutusalueilla. Tapio kertoo haravoivansa osan lehdistä perennapenkkiin. Jos katse sen vain kestää, ne ovat penkissä hyvää ravintoa pieneliöille.

– Keväällä huomaa, että ei ole paljon lehtiä jäljellä. Ne häviävät sieltä kyllä nopeasti.

Routa ja pakkanen tekevät tuhoa puutarhassa

Talvisäät ovat olleet viime vuosina melkoisen vaihtelevia. Jos maahan ei saada kunnollista lumipeitettä ennen kovia pakkasia, se voi saada aikaan ikävää jälkeä pihakasveissa.

– Sehän on se pahin, että maa on vielä lumeton ja tulee kovat pakkaset, toteaa Tapio. Hän muistelee muutaman vuoden takaista talvea, jolloin lumettomuus aiheutti paljon tuhoa esimerkiksi ruusuille ja joillekin havukasveille.

– Joillain kasveilla routa voi aiheuttaa vaurioita juuristoon, juuria voi katketa. Se näkyy suoraan kasvin kasvussa, tai koko kasvi voi jopa menehtyä.

Lisäksi joidenkin kasvien kukkasilmut muodostuvat niiden kärkiosiin. Jos nuo kärjet paleltuvat, kukkiakaan ei tule.

Tapion mukaan vaaralle alttiita ovat etenkin arimmat kasvit, varsinkin jos ne ovat lähtöisin muualta kuin Suomesta.

– Kehottaisin ostamaan kotimaista alkuperää olevia taimia ja näitä, joita meillä on ollut jo kauan puutarha- ja viljelykasveina. Perinnekasvit, joita on ollut jo omien vanhempien ja isovanhempien pihalla, ovat jo karaistuneet vaikka millaisiin talviin.

Valitse aralle kasville suojainen istutuspaikka

Lumettoman talven tuhojen laajuus nähdään lopulta keväällä. Monivuotisetkaan kasvit eivät välttämättä herää silloin enää henkiin.

Puutarhakasveista esimerkiksi monet perennat sietävät Tapion mukaan kuitenkin hyvin talven kylmyyttä ilman lumisuojaakin. Suurin osa perennoista talvehtii juuristonsa avulla, ja vain niiden maanpäälliset osat lakastuvat ja kuolevat talveksi.

Jos pihalla haluaa kuitenkin kokeilla jotain arempaa kasvia, hän neuvoo miettimään, mikä olisi sille suojaisin mahdollinen paikka.

– Olisiko pihalla jokin iso kivi? Se on heti lämmittävä materiaali ja varaa lämpöä itseensä. Kylmänaran kasvin voisikin istuttaa esimerkiksi kiven suojaan, vesiaiheen äärelle tai johonkin muuhun tuulensuojaiseen paikkaan. Etenkin tuuli kun voi olla kasveille karu.

Suojaa kasvit vasta maan jäädyttyä

Miten pitäisi sitten toimia, jotta kylmänarat kasvit eivät vaurioituisi talvella ilman kaipaamaansa lumisuojaa?

Jos kotipuutarhuri ei halua haravoida lehtiä suojaksi taimen juurelle, pihalla voidaan turvautua myös valmiisiin suojatuotteisiin. Tapio mainitsee esimerkkinä talvisuojaturpeen, joka on vettähylkivää, kuivaa turvetta.

– Sitä voi levittää kasvin tyvelle, kun maa on jäätynyt.

Hän ei kuitenkaan suosittele levittämään suojaturvetta vielä syyssateiden aikaan, vaan odottamaan ensin kylmempiä säitä ja maan jäätymistä. Jos maa on vielä märkä ja sula, homeitiöt ja kasvitaudit pääsevät helposti mellastamaan turpeen suojissa.

– Samoin jos tällaisen sulan maan päälle haravoi kauheasti lehtiä, homeitiöt voivat alkaa kasvaa niiden alla vähän enemmän.

Pakkaspeite suojaa arat kasvit kylmältä

Vaikka perennat yleensä talvehtivat hyvin, turvesuojaa voi levittää myös talviaraksi tiedettyjen perennojen päälle.

– Myös uusia, ehkä vielä heikosti juurtuneita istutuksia voi suojata talvisuojaturpeella, kertoo Tapio. 

Kylmänarat kasvit voi suojata pakkasilta myös pakkaspeitteellä, joka on paksua, huopamaista materiaalia. Tapio painottaa kuitenkin odottamaan ensin, että maa hieman jäätyy, ennen kuin kasvit suojataan peitteellä.

– Sillä olen suojannut esimerkiksi magnolian ensimmäiset vuodet, kun on nuori, arempi kasvi kyseessä.

Peite ei lämmitä, mutta tasoittaa hänen mukaansa kaikkein pahimpia säänvaihteluja ja suojaa kasvia tuulelta. Se onkin hyvä suoja etenkin ruusuille.

– Ryhmäruusuille laitettiin entisaikaan monesti havuja. Ne ovat käypiä myös nykyaikaan.

Lämpöaalto voi herättää kasvin talveen

Jos säät lämpenevät äkillisesti kesken talven, kasvi saattaa aloittaa kasvunsa liian aikaisin – ja paleltua sitten pakkasen taas kiristyessä.

Tapio huomauttaa keskellä talvea heräävien kasvien olevan onneksi poikkeustapauksia. Yleensä kasvit aistivat myös päivän pituuden. Suomen olosuhteissa kestävät kasvit eivät siis hätkähdä vain lämpötilasta, vaan myös päivän pituus eli valon määrä vaikuttaa siihen, milloin ne aloittavat kasvunsa.

– Kyllä ne jotkin kevään varhaiset kukkijat, esimerkiksi jouluruusu, alkoivat viime talvena kukkia paljon normaalia aikaisemmin, hän kuitenkin toteaa.

Tapio kertoo myös joidenkin sipulikasvien nousseen kasvamaan edellistalven leutoina viikkoina. Tuossa tilanteessa asialle ei voi kuitenkaan tehdä juuri mitään, jos kasvi aloittaa kasvunsa ykskaks keskellä talvea.

– Harvoin ne sitten ihan kauheasti alkavat kukkia, on ehkä joku muutama yksittäinen innokas. Pääkukinta säilyy kyllä oikealla paikalla, hän lohduttaa.

Tykkylumi aiheuttaa oksien repeytymistä

Toinen talvisään ääri-ilmiö ovat lumimyräkät, joiden aikana lunta sataakin sitten kerralla runsaasti. Varsinkin jos lämpötila on lähellä nollaa tai jopa hieman plussan puolella, lumesta tulee märkää, painavaa tykkylunta.

Tämäkään ei ole hyväksi kaikille pihan kasveille. Tapio kertoo tykkylumen voivan aiheuttaa repeämisiä monivuotisille puuvartisille kasveille, puille ja pensaille.

– Jos se lumen määrä oksalla on niin hurja, oksa ei kestä. Sitten pitäisi äkkiä käydä vähän ravistelemassa puita ja pensaita ja helpottaa niiden tilannetta.

Liialliset sateet eivät ole kasveille hyväksi

Roudan ja pakkasten ohella Tapio arvioi märkien syyskelien – runsaiden sateiden ja pitkittyvän syksyn – olevan kenties suurin pulma puutarhakasvien selviytymisen kannalta.

– Jos tekee uusia istutusalueita ja vaikka perustaa uutta nurmikkoa, pitäisi katsoa, että vesi ei jää seisomaan mihinkään.

Hän neuvoo kiinnittämään pihalla huomiota maanpinnan tasaisuuteen. Veden tulisi valua aina poispäin istutusalueista eikä nurmelle saisi jäädä seisovaa vettä. Jos vesi jää seisomaan pihalle painanteeseen, veden jäätyessä seurauksena on helposti jääpolte, eli nurmi jään alla kuolee.

Jos juuristo on jatkuvasti liian märässä maassa, kasvi voi jopa menehtyä. Tapio vinkkaa, että ongelmien välttämiseksi puut ja pensaat voidaan istuttaa pienelle kummulle.

– Puhutaan kumpuistutuksesta: kasvi istutetaan vähän korkeammalle, mitä ympäröivä maaperä on. Sillä varmistetaan, ettei vesi jää seisomaan istutuskuoppaan.

Kasvillisuusvyöhyke kertoo, voiko kasvi menestyä

Jokaisella puuvartisella kasvilla on menestymisvyöhykkeet, muistuttaa Mia Tapio.

– Pitäisi tietää, millä vyöhykkeellä asuu ja mitä voi kasvattaa siellä turvallisesti.

Kasvillisuusvyöhykekartta onkin hyvä ohjenuora siinä, voiko jokin kasvi menestyä kotipihalla – olipa talvi sitten millainen hyvänsä.

Suomi on jaettu numeroituihin vyöhykkeisiin kasvien menestymisen mukaan. Esimerkiksi vyöhykkeellä 5 sijaitsevassa Oulussa ei kannata siis yrittää kasvattaa vyöhykkeen 3 kasveja, vaan valita sellaisia lajikkeita, jotka pärjäävät paikallisissa olosuhteissa.

Tapio kertoo kasvillisuusvyöhykkeiden muodostuneen pitkän ajan saatossa. Ne ovat keskiarvo monien vuosien ajalta, joten viime aikojen vaihtelevat talvisäät eivät niitä siis juuri hetkauta.

Vyöhykkeiden määrittelyssä on otettu huomioon useita tekijöitä. Esimerkiksi vesistö on lämmittävä elementti, joten rannikolla on leudompaa kuin sisämaassa. Vesistöjen vaikutuksesta kasvillisuusvyöhykkeet voivatkin olla melko mutkaisia.

Lähde: Ilmatieteenlaitos, www.puutarha.net

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pixabay