Etätyössä korostuu itsensä johtamisen taito. Omaa työtä on osattava johtaa, mutta myös omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.

Koronakeväänä iso joukko ihmisiä siirtyi etätöihin, suurin osa heistä sellaisia, jotka eivät olleet tehneet etätyötä aikaisemmin tai olivat tehneet sitä vain vähän. Työterveyslaitos selvitti Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa työhyvinvointia kyselytutkimuksen keinoin. Ensimmäinen kysely tehtiin työssä käyville suomalaisille marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana ja seuraava kysely samoille vastaajille kesäkuussa 2020.

Aiempaa enemmän etätöitä tehneiden kokemukset etätyöhön siirtymisestä olivat osin myönteisiä, osin kielteisiä. Yleinen havainto oli, että krooninen väsymys väheni etätöihin siirtyneiden keskuudessa samalla, kun työn imu kasvoi. Toisaalta negatiivisena puolena ilmeni muun muassa tylsistymistä.

34 % vastanneista koki, että työtovereilta saatu tuki oli vähentynyt ja 24 %, että esimiehiltä saatu tuki oli vähentynyt. Vaikka etätyö vähensikin kroonista työväsymystä, se ei toteutunut niiden keskuudessa, jotka kokivat kärsineensä työyhteisön tuen puutteesta. Sosiaalinen eristyneisyys leikkasi siten etätyön positiivisia vaikutuksia.

Itsenäistä työntekoa, parempia työtapoja

Etätyön myötä työn itsenäisyyden ja oman työn hallinnan kokemukset lisääntyivät kuitenkin selvästi. Etätyötä tehneet raportoivat tehneensä enemmän itsenäisiä päätöksiä.

– Liki puolet koki hyväksi asiaksi sen, että oman työn tekemiseen liittyvä päätäntävalta lisääntyi. Osaamisen kehittymisen näkökulma nousi esiin vajaalla puolella. 46 % vastaajista koki oppineensa uusia, entistä parempia työtapoja, toteaa erityistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitokselta.

Tuomivaaraa toteaa, että etätyön itsenäisyyteen liittyy myös ongelmia. Se, että ihminen pääsee johtamaan pidäkkeettömästi työtään, johtaa ensinnäkin helposti työn intensifioitumiseen, jolloin töitä tehdään liikaa.

– Kun katsotaan ajassa taaksepäin, etätyöoikeus on perinteisesti myönnetty sellaisille ihmisille, joita on pidetty luottamuksen arvoisina ja tehokkaina. Työntekijä on tällöin halunnut myös osoittaa olevansa tämän etuoikeuden arvoinen ja ollut liiankin tehokas.

Etätyö vaatii myös enemmän itsensä johtamisen osaamista. Ihmisellä, joka on vastuuntuntoinen ja aikaansaava työpaikalla, mutta joka ei ole tottunut ohjaamaan omaa tekemistään, ei ole Tuomivaaran mukaan välttämättä heti osaamista etätyön vaatimaan oman itsensä johtamiseen.

Työnteko perinteisesti työpaikalla on perustunut valvovan silmän alla tekemiseen ja läsnäolon arviointiin. Etätyö taas perustuu luottamukseen ja suorituksen arviointiin.

– Mielestäni on hyvä, että fokus siirtyy työhön ja työn tulokseen. Jos tulos nostetaan fokukseen, työntekijän ja ympäristön täytyy olla yhteisessä ymmärryksessä, mitä tulee tuottaa ja mitkä mahdollisuudet siihen on, miten ympäristö tukee ja mitä apua kenties kaivataan. Keskustelut esihenkilön kanssa työn tavoitteista nousevat tällöin keskiöön.

– Jonkin takiahan me sitä työtä teemme, emme vain sen takia, että ”mä oon täällä töissä”. Tämä voi tuntua aluksi kuormittavalta, koska se edellyttää itsensä johtamista. Keskustelujen kautta omaa työtään voi kuitenkin oppia johtamaan. Kun ymmärtää, mitä on tekemässä ja mitä minulta odotetaan, työntekoa tukevat elementitkin ovat paremmin työnteossa mukana.

Kaivatut kahvihuonekeskustelut

Toimistolla työskennellessä tauottaminen ja lounastauot, jossa lähdetään työpisteeltä lounaalle läheiseen lounaspaikkaan, ylläpitävät työhyvinvointia ja jaksamista. Etätyössä tauot ja hyvään syömiseen satsaaminen jäävät sen sijaan usein vähemmälle. Tutkimuksissakin on osoitettu, että syövät usein lounasravintolassa ja terveellisesti.

– Jos haluaa kaiken hyödyn etätyöstä, pitää yrittää korvata työpaikan hyvinvointia edistävät rakenteet myös etänä työskennellessä, ja tuoda myös etätyöhön niitä asioita, jotka tekevät oman olon pidemmälle tähtäimellä hyväksi, Tuomivaara muistuttaa.

Jatkuva samassa paikassa olo ja tietoteknisten kommunikaatiovälineiden kautta tapahtuva kommunikoiminen tekevät puolestaan sen, että osa kokee etätyön puuduttavana.

– Kun vertaa etätyötä toimistolla tehtävään työhön, siitä puuttuvat luontaiset keskeytykset, kuten siirtyminen kahvikoneen ääreen tai se, että työkaveri käy työpöydän vieressä kysymässä jotakin. Ylipäänsäkin työhön liittyvä vapaamuotoinen keskustelu jää pois.

Tuomivaara toteaa, että työpaikalla fyysinen yhteisöllisyys luo mahdollisuus monenlaiseen informaation välittämiseen.

– Kahvihuoneessa keskustelu on vapaata, ja ihmiset voivat kommentoida moneen eri keskusteluun. Tätä vapaan keskustelun muotoa on vaikea tavoittaa verkkoyhteyksien kautta toimittaessa. Mieltä askarruttavien asioiden esille ottamisia ei välttämättä tule myöskään samalla tavalla spontaanisti, jolloin työyhteisön tukikin jää saamatta.

Vuoroin etänä, vuoroin paikalla?

Tuomivaara sanoo henkilökohtaisesti kannattavansa hybridiratkaisua, jossa työntekijä on välillä töissä ja välillä toimistolla.

– Jo ennen koronaa tehdyissä tutkimuksissa kävi ilmi, että etätyön määärän lisääntyessä työtyytyväisyys ensin nousee ja sitten laskee. Kun pyritään käyttämään etätyötä koronaepidemian leviämisen estämiseen, työpaikalla voisi käydä keskustelua, voitaisiinko toimistolla olla vaikkapa vuorotellen ryhmissä töissä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä lataamaan välillä työhön liittyvää sosiaalista akkuaan.

Tuomivaara muistuttaa kuitenkin, että etätyön on oltava aina vapaaehtoista.

– Etätyöhön voidaan kannustaa, mutta ketään ei voida siihen määrätä, jos työpiste on olemassa. Ihmisellä ei ole velvollisuus alistaa omaa kotiaan palkkatyölle.

Kannattaa muistaa myös se, että jos töitä tehdään kotoa käsin, on myös verkkoyhteyksien ja ergonomian oltava siellä kunnossa.

– Työnantajat ovat heränneet tässä mielessä positiivisesti ja tukeneet työntekijöitään muun muassa sähköpöytien hankinnassa, Tuomivaara kertoo.

Esihenkilön näkökulmasta ongelmaksi nousee työntekijän työkuntoisuuden arvioiminen ja työhön liittyvien ongelmien havaitseminen, sillä informaation kaivaminen verkko- tai sähköpostikeskusteluista saattaa olla haasteellista.

– Epävirallisia sosiaalisia tilaisuuksia kannattaisikin pitää säännöllisesti. Esihenkilön rooli voi tällöin painottua työn organisoinnista sosiaalisen verkoston rakentamiseen. Myös työntekijöiden itsensä kannattaa aktivoitua ja olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan esihenkilöön ja omiin työkavereihin, joiden kanssa on tottunut jakamaan työhön ja arkielämään liittyvä tuntemuksia.

Tuomivaara tuo esiin myös sen, että edut, jotka etäyössä ennen liittyivät keskittymiseen ja rauhoittumiseen, ovat nyt koetuksella, kun teams-palavereita on jonoksi asti ja yhteiseltä työalustalta ponnahteleviin viesteihin odotetaan saman tien vastausta.

– Työyhteisössä olisikin hyvä tehdä päätös siitä, että välillä on ok olla offline. Jos perusolettamus on, että pitää olla koko ajan tavoitettavissa, nakertaa se mahdollisuutta tehdä oman työntekemisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta hyviä päätöksiä.

Tuomivaaran mukaan etätyötä kannattaa suosia, mutta yhteisillä pelisäännöillä.

– Etätyö pitäisi pyrkiä toteuttamaan niin, että siitä saadaan ne edut, jotka etätyöstä ovat ulosmitattavissa ilman, että etäyöstä tulee kuormittava työn ja muun elämän sekoittumisen lähde.

Vinkkejä onnistuneeseen etätyöhön

• Varmista, että sinulla on tarvittavat välineet ja toimivat verkkoyhteydet, jotta pystyt tekemään työtä kotoa käsin. Työvälineet, kuten puhelimen, kännykän ja toimistotarvikkeita saa yleensä työpaikalta mukaan, mutta verkkoyhteyksistä huolehtiminen jää usein omalle vastuulle.
• Järjestä itsellesi hyvä ja rauhallinen työpiste ja ota työpisteen suunnittelussa myös ergonomia huomioon. Mieti, mitkä asiat edistävät keskittymistäsi parhaiten.
• Valmistaudu etätyöpäivään samalla tavoin kuin mihin tahansa työpäivään. Laita työvälineet kuntoon edellisenä päivänä ja tarkista seuraavan päivän aikataulut.
• Aseta jokaiselle päivälle tavoitteet, mitä haluat saada aikaan etätyöpäiväsi aikana. Laadi itsellesi tehtäväluettelo, mitä ja missä järjestyksessä teet.
• Jos työssä ilmenee ongelmia, ota yhteys esihenkilöösi tai työtovereihisi. Älä jää yksin ongelmiesi kanssa.
• Ole mahdollisuuksien mukaan tavoitettavissa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse. Muista kuitenkin järjestää itsellesi myös häiriöttömiä keskittymisen mahdollistavia työskentelyjaksoja. Oman tiimin ja esihenkilön kesken voidaan myös sopia ajankohdista, joihin yhteydenotot kannattaa ajoittaa.
• Pidä taukoja aivan kuten toimistossakin. Nouse välillä seisomaan ja venyttele. Pidä kahvitaukoja ja pyri syömään mahdollisimman terveellisesti. Kotona työskentely ei välttämättä edellytä kotona syömistä. Jos kodin lähellä on lounaspaikka, lounaan voi käydä syömässä myös siellä.
• Pidä kiinni rutiineista. Mieti, miten siirryt parhaiten työmoodiin. Kotitoimistolla työskennellessäsi kehitä myös rutiini sille, miten siirryt työmoodista vapaalle.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik