Talonrakentamisessa tai remontissa voi helposti tulla mutkia matkaan, mikä tarkoittaa pahimmillaan ajanhukkaa, rahanmenoa – tai molempia. Rakennusluvan alaiset hankkeet edellyttävät valvontaa jo lähtökohtaisesti, mutta valvojasta voi olla työmaalla hyötyä monella tapaa.

Kylpyhuoneremontista oli lähellä tulla eräälle omakotitaloasujalle suoranainen kylpyhuonekatastrofi.

Remontin teki kotimainen rakennusalan yritys, kertoo kyseinen asukas. Työmaalla työntekijät vaihtuivat kuitenkin tiuhaan tahtiin, ja myös työn jälki oli sen mukaista. Yritys ei valvonut työtään millään tavalla, joten muun muassa tuiki tärkeät kosteuseristeet jäivät tyystin laittamatta. 

Eristeiden puuttuminen kävi tuolla kertaa onneksi ilmi ennen remontin valmistumista. Vasta asennetut kaakelit jouduttiin purkamaan pois – ja aloittamaan työt sitten taas uudelleen.

Ammattimainen valvoja tai työnjohtaja voi säästää talonrakentamisessa tai remontissa palkkionsa verran kuluja helposti jo suunnitteluvaiheessa, huomauttaa Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori, tutkintovastaava Jouni Ruotsalainen. Hän on toiminut rakennusalalla jo vuodesta 1995 yrittäjänä sekä rakennusvalvontaviranomaisena ja sittemmin kouluttanut rakennusinsinöörejä sekä rakennusmestareita alalle. Siinä sivussa hän on toiminut myös vastaavana työnjohtajana tai valvojana arvionsa mukaan 60–70 pientalokohteessa. Ensi käden tietoa asiasta hänellä on siis riittämiin.

Missä tilanteissa valvojaa tarvitaan?

Rakennusluvan alaiset hankkeet edellyttävät aina asianmukaista valvontaa. Valvoja on hyvä olla jo sitäkin varten, että esimerkiksi sovitut rakennusaikataulut pitävät, työmaan kosteudenhallinta on kunnossa eikä rakentaessa pääse tapahtumaan virheitä.

– Juuri sen takia, että tehdään heti kerralla oikein eikä tarvitse purkaa, Ruotsalainen vahvistaa. Tätä varten valvojan on käytävä työmaalla vähintään kerran viikossa. Hän toteaa monissa tapauksissa vastaavan työnjohtajan hoitavan kuitenkin käytännössä myös valvojan tehtäviä.

Valvoja seuraa, että työmaa etenee sujuvasti ja että yhteistyö urakoitsijan tai talotehtaan kanssa toimii hyvin ja yhteisiä pelisääntöjä noudattaen. Jos töiden aikana ilmenee, ettei jotain voidakaan tehdä aiotulla tavalla, ratkaisua voidaan miettiä yhdessä valvojan sekä suunnittelijan kanssa.

Ruotsalainen kertoo valvojan tai vastaavan työnjohtajan vastaavan viime kädessä asiakkaansa edusta työmaalla ja että työt tehdään niin rakennussuunnitelman kuin kaikkien määräysten, asetusten ja lakien mukaisesti. 

– Valvoja katsoo, että urakoitsija tekee asiat urakkasopimuksen mukaisesti, ja että urakoitsijan laskuttamat maksupostit ovat oikeanlaiset. Se on valvojan tehtävä, ja puuttua virheisiin ja korjauttaa ne, hän tiivistää.

Jos vesieristeisiin kajotaan, valvoja on tarpeen

– Remonttikohteet eivät ole rakennusvalvonnan alaista hommaa, joten niissä vastaavaa ei tarvita, Ruotsalainen kertoo.

Kevyt pintaremontti hoituukin usein helposti asukkaiden omin voimin ilman sen kummempaa ohjausta tai valvontaa. Omakotitaloa remontoidessa valvoja on hänen mukaan kuitenkin tarpeen, jos remontissa kajotaan esimerkiksi kylpyhuoneen vesieristeisiin. 

– Jos ei ole omaa osaamista, kyllä valvontaa tarvitaan, jos ei tunne sitä tekijää, hän toteaa ja neuvoo ainakin tarkistamaan, että tekijä on todellakin pätevä ja tällä on kelpoisuus vesieristeiden tekoon. Näin tiedetään, että eristykset on todennäköisesti tehty oikein, ja asiasta jää myös dokumentti.

Mikäli remontissa tehdään muutoksia talon kantaviin rakenteisiin, siitä on automaattisesti laadittava rakennusvalvontaviranomaiselle valvontasuunnitelma. Ruotsalainen toteaa, että rakennusluvan alaisiakin töitä tehdään kuitenkin toisinaan ilman valvontaa. Hän painottaa, että silloinkin olisi hyvä, että joku ammattilainen kävisi tarkistamassa, että työt on tehty oikein ja tuentamateriaalit tuentasuunnitelman mukaisia. Yleensä tämä on suunnittelija, joka rakenteiden aukon oli suunnitellut.

Maallikon ja ammattilaisen laatukäsitykset erilaiset 

Jos isompi remontti teetetään urakoitsijalla, valvojan mukanaolo voi olla tärkeää jo työn laadun varmistamisen vuoksi. Ruotsalainen muistuttaa, että maallikoiden laatukäsitys on erilainen kuin rakennusalan ammattilaisten, ja heitä usein saattaa kiinnostaa vain kaunis lopputulos.

– Pinta saadaan kyllä näyttämään kauniilta, mutta pitäisi katsoa, että myös muut asiat ulkokuoren takana on hoidettu kunnolla. 

Hän kertoo tarkistavansa esimerkiksi elementtitalojen seinien lämmöneristeet, jotta ne täyttävät koko eristystilan höyrynsulkumuovia vasten ja korjauttavansa ne, mikäli ne eivät ole kunnolla kiinni. Muuten rakenteisiin voi muodostua sisäistä ilmavirtaa, joka jäähdyttää seinää ja lisää vastaavasti talon energiankulutusta. 

– Pahimmillaan 80 prosenttia eristyksistä on tullut korjattua, kun ne ovat olleet niin huonosti asennettu.

Ammattilainen mukaan jo suunnitteluvaiheessa

Taloa rakennettaessa Ruotsalainen suosittelee ottamaan ammattilaisen avuksi jo tontin valinnassa, jolloin tämä voi kertoa mielipiteensä myös maaperän osalta.

– Siinä voi valvoja vastaavana työnjohtajana kertoa, mitä ne pohjaolosuhteet tarkoittavat kustannuksille. Onko paalutettava vai päästäänkö tekemään maanvaraisena, hän selventää.

Ja jos tonttitarjontaa ei juuri ole, ammattilaisen kannattaa hänen mielestään olla mukana viimeistään silloin, kun tontti on ostettu.

– Osataan sitten valita se talo oikein, eikä lähdetä suunnittelemaan tasamaan taloa rinteeseen. 

Remonttien osalta Ruotsalainen ottaisi vastaavan työnjohtajan tai valvojan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Monet hankkivat remonttejaan varten sisustussuunnitelman, mutta toisinaan mukana olisi hyvä olla myös ”järjen ääni”, joka voi todeta, onko jokin suunnitelma toteutettavissa. 

Ruotsalainen kuitenkin huomauttaa monilla sisustusarkkitehdeillä olevan myös tekniikan tuntemusta. 

– He tietävät jo kuvista, mistä voi mennä kantavia linjoja.

Valvontadokumentit apuna virheiden selvittelyssä

Myöhemmin taloa myytäessä valvontadokumenteilla voidaan osoittaa, että rakentaminen ja mahdolliset korjaustyöt on tehty hyvän rakennustavan mukaisesti. Jos talonrakennuksessa tai remontissa ilmenee jälkeenpäin ongelmia, valvontadokumentit auttavat myös pääsemään tilanteesta jyvälle. 

Ruotsalainen kertoo virheiden tutkinnan olevan paljolti juuri dokumenttien ja niihin liittyvien kuvien varassa.

– Katsotaan, mitä on voinut mennä pieleen. Onko tehty ihan suunnitelmien mukaan, mutta suunnitelmassa ollut virhe? 

Hän muistuttaa, että toisinaan virheitä voi tapahtua, vaikka työ olisi hyvin suunniteltu ja valvottu. Osaava valvoja voi kuitenkin myös neuvoa, mitä kannattaa tehdä, jos työmaalla on tapahtunut kömmähdyksiä. Valvoja on myös jälkikäteen asiakkaansa apuna virheiden selvittelyssä. 

– Jos kyse on urakoitsijan laiminlyönnistä tai virheestä, valvoja on mukana selvittämässä, mistä virhe johtuu ja mistä se on tullut.

Valvoja ja vastaava työnjohtaja usein sama henkilö

Nykyisin moni omakotitalo rakennetaan talopakettina, jolloin valvojan tehtävät on Ruotsalaisen mukaan helppo yhdistää vastaavan työnjohtajan tehtäviin. Jos talo rakennutetaan kappaletavarasta urakoitsijalla, jonka työntekijä toimii vastaavana työnjohtajana, asia on kuitenkin hänen mukaansa toinen, eikä hän suosittelisi yhdistämään rooleja.

– Siinä vaiheessa ehdottomasti erillinen valvoja, joka hoitaa sitä valvontaa, hän painottaa. 

Mikäli mukana on vastaava työnjohtaja, jolla ei ole sidoksia urakoitsijaan, tämä voisi kuitenkin hänen mielestään hoitaa myös valvojan tehtäviä ongelmitta. 

Mutta mistä pätevä ja puolueeton valvoja sitten löytyisi? Monesti valvoja hankitaan tuttavien suosituksesta: Ruotsalainen kertoo päätyneensä itsekin valvojan tai vastaavan työnjohtajan tehtävään usein niin sanotusti viidakkorummun kautta. Pätevää valvojaa tai vastaavaa työnjohtajaa voi kuitenkin etsiä esimerkiksi rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen vuonna 2003 perustaman FISEn ylläpitämästä rekisteristä. 

Etupainotteiset maksupostit ihmetyttävät valvojaa

Valvojana ja vastaavana työnjohtajana erityisesti eräs asia on kiinnittänyt viime vuosina Jouni Ruotsalaisen huomion: talotehtaiden maksupostit. 

– Niihin pitäisi saada ainakin jotain pientä muutosta, hän puuskahtaa. 

Tavallisesti urakoitsijat, jotka rakentavat talon alusta loppuun saakka, laskuttavat työvaiheet sitä mukaa kun työt etenevät, ja materiaalit maksetaan etukäteen. Ruotsalainen toteaa talopakettien maksupostien olevan kuitenkin usein niin etupainotteisia, että rakennuttaja on saattanut maksaa talostaan jo 80 prosenttia, vaikka talon sisäpuolisia töitä ei ole vielä edes aloitettu. 

– Se on ainakin sellainen asia, mistä itse olisin rakennuttajana huolissani. 

Hän toteaa suurten talotehtaiden olevan onneksi vakavaraisia. Silti olisi hyvä ottaa selvää yrityksen taustasta ja taloudellisesta tilanteesta, jottei rakennuttaja pahimmillaan jäisi pyörittelemään peukaloitaan keskeneräisen talon kanssa, vaikka on maksanut siitä jo valtaosan. 

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik