Kovilla pakkasilla omakotitaloasuja voi vetää jalkaansa villasukat ja lämmitellä mukavasti sisätiloissa. Ei kannata kuitenkaan heittäytyä aivan huolettomaksi, sillä pakkasen paukkuessa vaarana on, että talon putket jäätyvät.

Kovalla pakkasella vesiputkien jäätyminen ja vedentulon tyrehtyminen ovat kurja vaiva. Kymmenenkin asteen pakkanen on riski, mikäli vesijohdot ovat liian kylmässä paikassa ja kehnosti eristetty, varoitteli LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry jo tammikuussa: Jos pakkanen pääsee muodostamaan jäätulpan putkeen, kelien lauhtuessa tulppa laajenee ja rikkoo putken.

LVI-alan yrittäjä Ilari Luojola on sulattanut jäätyneitä putkia työkseen jo 40 vuoden ajan. Viime vuosina Turun seudulla pakkaset ovat olleet hänen mukaansa yleensä vain hetkellisiä, joten jäätyneitä vesijohtojakin on tullut vastaan vain muutama talvessa.

– Siinä kohtaa, kun on ollut sellainen 15–20 asteen pakkanen päivän pari, ja on luvattu vielä tuulta, putket alkavat kuitenkin mennä nopeasti jäihin, hän toteaa.

Miksi putket jäätyvät?

Vanhemmat omakotitalot voivat olla erityisen alttiita putkien jäätymiselle, sillä niissä alapohjan tuuletus on usein toteutettu niin sanotuilla kissanluukuilla. Luojola kertoo niiden unohtuvan monilla auki, mikä edistää putkien jäätymistä pakkasella.

– Ne pitäisi tukkia kun pakkaset alkavat, jotta pakkanen ei pääse alapohjaan, hän painottaa.

Varsinkin tuulisella säällä kylmä ilma kulkeutuu helposti kissanluukuista jäädyttämään talon putkia. Vanhemmissa taloissa putket myös kulkevat tavallisesti talon alapohjassa, kun taas uusissa ne menevät eristeiden joukossa.

– Tänä päivänä työt tehdään siihen malliin, että putket eristetään kunnolla eivätkä ne pääse jäätymään samalla tavalla kuin aikaisemmin, toteaa Luojola. Hän huomauttaa putkien jäätyvän kuitenkin toki myös uudemmissakin taloissa.

Vanhempien omakotitalojen putket ovat tavallisesti kupari- tai rautaputkia, jotka voidaan sulattaa sähkön tai höyryn avulla. Uudemmat talot on taas varustettu muoviputkin, jotka ovat Luojolan mukaan myös sen verran kapeampia, ettei niitä saada sulatettua höyryllä tai sähköllä. Ainoa poikkeus on katujakelusta vesimittariin menevä putki.

– Jos se on jäätynyt, sen saa höyryllä auki.

Veden juoksutus estää jäätymisen

Luojola mainitsee yhtenä mahdollisena varoitusmerkkinä putkien jäätymisestä sen, että hanasta laskettu kylmä vesi jäähtyy todella kylmäksi ja lähentelee jo vain 2–3 astetta.

– Kyllä putki silloin ryhtyy helposti jäätymään, jos sitä ei ole hyvin eristetty.

Hän toteaa vanhemmissa taloissa putkien saattavan kulkea niin hankalissa paikoissa, ettei niiden eristäminen suju helpolla. Usein omakotitaloasujia neuvotaankin kasaamaan lunta eristeeksi talon kivijalkaa vasten.

– Ei siitä varmastikaan haittaa ole, aprikoi Luojola ja arvioi sen voivan auttaa ainakin hieman. Se ei kuitenkaan auta pysäyttämään hyytävää tuulta, joka kulkeutuu seinän väliin ja välipohjaan ikkunan pielistä ja muista raoista ja jäädyttää sitten putket.

Käytännössä ainoa tapa pitää putket sulana onkin laskea vettä hanasta. Varsinkin jos talon putket ovat jäätyneet aiemminkin, veden juoksuttaminen sopivalla paineella kannattaa ottaa tavaksi kovilla pakkasilla.

– Päiväsaikaan käyttäisi ensin vähän ronskimmin vettä, ja kun illalla mennään nukkumaan, jätetään vesi hyvin, hyvin niukalti tippumaan.

Jotkut saattavat harmitella moista vedenhaaskausta. Luojola huomauttaa tuollaisenkin vesilaskun olevan kuitenkin pienempi kustannus kuin jäätyneiden putkien sulattaminen. Hän lausuu silti vielä pienen varoituksen sanan veden juoksuttamisen suhteen:

– Mikäli viemäri on myös huonosti eristetty, saattaa tapahtua niin, että kun viemäri pikku hiljaa täyttyy, se jäätyy myös. Sen takia kannattaisi varmistaa, että viemäri vetää hyvin ennen kuin veden laittaa tippumaan.

Putkien jäätyminen voi johtaa vesivahinkoon

Putkien jäätyessä vedentulon tyrehtyminen ei ole suinkaan ainoa haittavaikutus. Pahimmillaan siitä voi seurata suuriakin vesivahinkoja.

– Kun putki jäätyy, se paisuu ja repeää, kuvailee Luojola. Vielä tuolloin vahinkoja ei ole havaittavissa, mutta kun putki taas sulaa, repeämistä alkaa vuotaa vettä.

– Sulattaja ei riko sitä putkea, vaan se putki halkeaa jäätyessään, ja kun sulattaja sulattaa putken, vesi tulee juoksevaksi, hän vielä korostaa.

Kun sulanut vesi alkaa virrata haljenneesta putkesta paineella, omatoimiselle sulattajalle tuleekin helposti hätä käteen. Luojola kertoo jäätyneitä putkia sulattavien asentajien selvittävänkin aina ensi tekijöikseen, mistä vesi saadaan tarvittaessa katkaistua.

Hän lisää, että putkien lisäksi jäätyä voi myös talon vesimittari. Usein se sijaitsee esimerkiksi autotallissa, jonne saattaa tulla vielä kylmää ilmaa ilmastointiventtiilien kautta.

– Kun ollaan viikko kaksi muualla, vesimittari menee rikki. Vesimittari ei ole iso homma korjata, mutta sekin maksaa muutamia satasia.

Varovaisuutta omatoimiseen sulatukseen

Putkien sulattamiseen tarjotaan monenlaisia tee-se-itse -konsteja, joista kaikki eivät ole kuitenkaan aivan suositeltavia.

– Niiden kanssa on tullut aika paljon vahinkoja, kun omatoimisesti ryhdytään sulattamaan, varoittaa Luojola. Pahimmillaan puuhakas putkensulattaja on saanut aikaiseksi tulipalon.

Vesiputket nousevat usein talon kellarista ylös välipohjaan putkikanaaleja pitkin. Niihin ei Luojolan mukaan saisi missään nimessä lykätä mitään, mikä aiheuttaisi palovaaraa. Hän varoittaa käyttämästä etenkin sellaisia puhaltimia, joiden lanka hehkuu punaisena: ne voivat nimittäin herkästi sytyttää tulipalon.

– Kanaalissa on niin kova imu, että se vetää tulen sinne kanavaan.

Tuollaista lämpöpuhallinta kannattaa hänen mukaansa käyttää vain silloin, kun se voidaan sijoittaa  turvallisesti esimerkiksi kellariin, jossa sillä lämmitetään laajempaa aluetta.

Yleinen kotikonsti jäätyneen putken sulattamiseen on esimerkiksi lämpimän ilman puhaltaminen suojaputkeen hiustenkuivaajalla.

– Hiustenkuivaaja on suhteellisen turvallinen, mutta siinä on vain teho aika pieni, Luojola huomauttaa. Sitä tehokkaampi niksi on putken sulattaminen pölynimurin avulla. Se soveltuu kuitenkin vain muoviputkiin, jotka kulkevat suojaputken sisällä.

– Pölynimurilla imetään suojaputken niin sanotulta kylmäpuolelta, jolloin se imee lämpimältä puolelta ilmaa putkeen.

Luojola vakuuttaa imuriniksin olevan turvallinen ja että sitä voi ainakin kokeilla kotona. Kaikissa taloissa suojaputket eivät ole kuitenkaan välttämättä avoimia, jotta niihin edes pääsisi käsiksi.

Rännikourun puhdistaminen vähentää jäätymisriskiä

Vesiputkien lisäksi pakkasella voivat jäätyä myös rännit.

– Silloin kun ränni jäätyy, suurin vaara on, että se hajoaa ja halkeaa kuten vesijohto, varoittaa Ilari Luojola. Rikkoutuneesta rännistä hulevedet ajautuvat sitten helposti kastelemaan taloa.

Tavanomainen syy rännien jäätymiseen ovat huonosti puhdistetut rännikourut. Syksyn jäljiltä lehdet jäävät kouruihin, kulkeutuvat syöksytorveen ja lopulta pakkautuvat sinne. Lehdet estävät veden syöksymisen ja lopulta vesi jäätyy ränniin.

Kotiniksejä rännien sulanapitoon kyllä löytyy, jos niitä vain pystyy hyödyntämään. Luojola kertoo joidenkin esimerkiksi laittavan karkeaa suolaa suppiloon, josta sen annetaan sitten pikku hiljaa valua syöksytorveen jäätymisen estämiseksi.

Rännit, räystäät ja syöksytorvet saa pidettyä sulana myös erillisellä sulanapitokaapelilla. Jos ne pääsevät jäätymään, eikä sulatus onnistu omin keinoin, ammattilaiset sulattavat ne siinä missä jäätyneet putketkin.

– Jos kyseessä ovat omakotitalon rännit, se on helppo tapaus. Sulatus tapahtuu samalla tavalla höyryn kanssa alakautta.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik