Kun omakotitalon ankea ja melkein hylätty alakerta muutettiin oleskeluhuoneeksi, perhe ei enää halunnut muualla ollakaan.

Elämä muuttuu, perheen kokoonpano muuttuu, perheenjäsenten tarpeet muuttuvat. Joku muuttaa pois, toinen liittyy perheeseen. Kodin pitää muuttua asukkaiden mukana, ja silloin yksittäiset tilat ja huoneet saavat uusia käyttötarkoituksia. Se tarkoittaa muutakin kuin sitä, että yhdet tavarat kannetaan ulos ja toiset sisään.

Sisustussuunnittelija Riikka Ylikangas ryhtyi suunnittelemaan turhasta läpikulkutilasta toimivaa nykyaikaista oleskeluhuonetta.

– Oli olemassa tila ja tilan tarve, mutta niitä ei oikein saatu kohtaamaan, hän kertoo.

Huone, joka haluttiin muuttaa, oli huonosti valaistu, vain puoliksi käytössä ollut yleistila, tavallista huonetta matalampi. Se sijaitsi vanhan kolmikerroksisen omakotitalon alimmassa kerroksessa, jossa on myöskin sauna sekä pieni varasto. Tilaan kuljettiin talon sisällä portaita pitkin, mutta siitä johti myös erikseen ovi ulos. Huoneen kautta pääsi saunatiloihin ja varastoon. Alakerrasta oli suunniteltu joskus oleskelutilaa, mutta toteutus oli jäänyt aikanaan puolitiehen.

Tila oli suurehko, joten sille olisi voinut olla monenlaisia käyttötarkoituksia. Voimakkaan tummanpunainen parketti, paneelikatto ja pienet neliömäiset ikkunat loivat hieman ankean ja ilottoman tunnelman ja lisäsivät mataluuden ja litteyden vaikutelmaa.

Talon omistavalla perheellä oli toiveena yhteinen oleskelutila sekä pieniä erityistoiveita: koko perheelle haluttiin yhdessäoloa, television katselua ja musiikin kuuntelua varten tila, jossa olisi mukavan rentoa viettää aikaa. Tilaa käyttäisivät sekä aikuiset että perheen teini-ikäiset nuoret ystävineen. Äänentoistoon haluttiin kiinnittää erityistä huomiota, ja huoneeseen haluttiin luoda uudenlainen viihtyistä kokonaistunnelma. Materiaalivalinnoissa tuli myös ottaa huomioon perheen lemmikkikissat.

Valaistus on ratkaisevin

Riikka Ylikankaan mukaan valaistus on ensimmäisiä ja tärkeimpiä asioita, kun huoneelle aletaan luoda uutta ilmettä. Valonlähteitä saisi hänen mukaansa olla mieluummin liikaa kuin liian vähän.

– On tärkeää, että valaistusta voi vaihdella. Ei oikeastaan kannata nähdä suurta vaivaa tapettien, maalien ja tekstiilien kanssa, jos ne eivät pääse koskaan oikeuksiinsa puutteellisen tai huonosti suunnitellun valaistuksen takia, Ylikangas selittää.

Pienissä asunnoissa ja huoneissa, joissa valopisteitä on niukasti, voi käyttää lisävalaistuksena pöytä-, seinä- ja jalkalamppuja. Esimerkkitilassa uudistettiin koko kattoratkaisu, joten valaistus voitiin suunnitella kokonaan tilan ehdoilla. Riippuvista kattovalaisimista luovuttiin muualla paitsi pienen baaritiskin yläpuolella, johon tuli kolme pientä valaisinta rinnakkain. Yhtä pöytävalaisinta lukuunottamatta kaikki muu huoneen valaistus luotiin kattoon upotetuilla spoteilla ja led-nauhoilla. Kaikki valaisimet ovat himmennettäviä ja säädettävissä niin, että kaikkien ei tarvitse palaa yhtä aikaa.

– Jos valaistus on kohdallaan, kaiken sisustuksen ei tarvitse olla vaaleaa, jotta saadaan miellyttävä ja ilmava tunnelma, Riikka Ylikangas muistuttaa.

Tilan kaikki kolme pientä ikkunaa saavat edelleen antaa tilaan luonnonvaloa, ja niitä pehmennettiin vain hieman kevyillä verhoilla.

Tilan tuntua ilman lisäneliöitä

Kotiaan sisustava joutuu välillä miettimään, miten ahtaan oloisen huoneen saisi näyttämään avarammalta. Muun muassa lasten huoneisiin sijoitetaan usein minimimäärä huonekaluja ja pienet kaapit, jotta kaikki lelut sekä niiden säilytyslaatikot mahtuisivat sisään. Tilan tuntu ei kuitenkaan synny vain tavaroista ja niiden järjestelystä. Pintojen selkeys ja sopivat värisävyt voivat luoda illuusion lisäneliöistä, vaikka niitä ei tosiasiassa mistään tulekaan.

Esimerkkitilassa katon ja lattian materiaalit vaihdettiin. Tumman parketin tilalle tuli vaalea korkkivinyylipinta ja paneloitu katto muutettiin sileäksi levykatoksi. Siten huone ikään kuin kasvoi korkeutta, vaikka käytännössä tilaa hieman madallettiin huoneen sivuilta rakentamalla reunoille pieni alaslasku. Yhteen nurkkaan rajattiin minikeittiö, joka erotettiin muusta tilasta baaritiskillä. Minikeittiötä ei suunniteltu ensisijaisesti ruoan valmistamiseen vaan palvelemaan saunojia ja muita illanviettäjiä, mutta siihen kuului silti vesipisteen, jääkaapin ja viinikaapin lisäksi vähän säilytystilaa. Vaikka kalusteet täyttävät huonetta, kokonaisuudessa pieni erillinen osa hämää: se näyttää isontavan tilaa. Syntyy ajatus, että hei, tännehän mahtuu keittiökin!

– Tilan vaikutelman luomisessa on tärkeää, että keskenään erilaisia pintoja yhdenmukaistetaan, Riikka Ylikangas selittää.

Esimerkkinä käytettyyn oleskeluhuoneeseen halutun äänentoiston sekä valaisinten kaikki piuhat saatiin suunnittelun avulla piiloon. Perhe toivoi sisustukseen maanläheisiä värejä, joihin sopivat sekä puu- että kivipinnat. Puusepällä teetettiin kokonaisuuteen sopivat tasot digiboksille ja äänentoistolaitteille, ja muutamat vaaleat harmaan, ruskean ja beigen sävyt toistuvat koko sisustuksessa.

Isosti ajateltu säilytystila toimii

Sisustussuunnittelijan näkemyksen mukaan ihmiset rakentavat usein säilytystilansa jo lähtökohtaisesti liian pieniksi.

– Säilytystiloja suunniteltaessa kannattaa ajatella isosti. Muuten seuraus on, että huone täyttyy ennen pitkää erillisistä kopperoista ja purnukoista, joihin ahdetaan loput tavarat. Kaapit ja komerot kannattaa mitoittaa, ja käyttää ajateltu tila kokonaan, Riikka Ylikangas sanoo.

Hän painottaa, että suunnittelu etukäteen on tärkeää.

–Ei niin, että ostetaan vaan jotakin, vaan mittanauha ja kuvat tilasta mukaan, kun lähdetään kaappia miettimään!

Nykyään on saatavissa valmiina hyvin monenlaisia säilytysjärjestelmiä, monenkokoisia ja moneen käyttötarkoitukseen soveltuvia. Luova tilankäyttö auttaa ratkaisemaan sekä esteettisiä että tilankäytön ongelmia. Monen koon kirjavuus saattaa lisätä epäjärjestyksen ja sotkuisuuden vaikutelmaa; selkeys taas luo rauhallisuutta ja tilavuuden vaikutelmaa, vaikka tavaramäärä sinänsä ei muuttuisi.

– Kaikkien komeroiden ei tarvitse olla 60 senttimetriä syviä. Sisävaatteille 45 cm syvä kaapisto on hyvin optimaalinen ja lisää makuuhuoneisiin kivasti tilan tuntua. Esimerkiksi monille keittiötarvikkeille riittäisi vaikka 25 senttimetriä syvä kaappi. Miettiä voisi myös sitä, voisiko sängyn alusen käyttää säilytystilana, nostaa sängyn vaikka niiden avulla asteen korkeammalle, tai korkeassa huoneessa sängyn yläpuolelle voi asentaa hyllyjä tai kaappitilaa, Ylikangas luettelee.

Avohyllyköihin ja lokerikkoihin erilaiset korit tai kannelliset laatikot ovat hyviä ratkaisuja pienten esineiden säilytykseen. Siten kokonaisuus pysyy siistinä ja rauhallisena. Vaaterekin voi myöskin kiinnittää joko kattoon tai seinään ja sillä keinolla säästää pienten tilojen arvokasta lattiatilaa.

– Monesti koetan ajatella luovasti, ettei kaiken tarvitsisi aina maksaa niin paljon. Luovasti ajattelemalla saa usein yhtä hyvän lopputuloksen kuin suurella rahalla, Riikka Ylikangas muistuttaa.

Haastateltava on sisustussuunnittelija Riikka Ylikangas, Tuulen Huone interior

Teksti: Ulla Sirén
Kuvat: Maria Hiltunen, interior&styling